Valtion liikuntaneuvosto

Valtion liikuntaneuvosto - linjoja liikuntaan vuodesta 1920

Valtio löytää urheilun (1920−1944)

historia1Urheilun kansallinen ja poliittinen merkitys sekä kieliriidat korostuvat. Kahtiajakautuneen urheiluelämän eheyttämisestä tulee ylivoimainen tavoite ja järjestöriidat alkavat leimata urheiluelämää. Kilpaurheilu jatkaa kuitenkin voittokulkuaan, ja Suomi nousee huippu-urheilun suurvallaksi.

 

Seuratoiminta leviää koko maahan, mikä tuo urheilulle lisää harrastajia. Urheilu ja suojeluskuntatyö tukevat toisiaan. Heräävä kaupunkilaiskulttuuri tuottaa uusia lajeja. Koululaiset saavat hiihtoloman.

 

Valtion kiinnostus urheilua ja liikuntakasvatusta kohtaan herää. Liikuntahallinnon tehtävistä kilpailevat sotaministeriö sekä kirkollis- ja opetusministeriö. Sotaministeriö jää toiseksi.

Urheilua jälleenrakennuksen rinnalla (1945−1966)

Urheilu saa oman elvytysohjelmansa (1945), jossa esitetään maalle mm. urheiluministeriä. Kouluissa maanpuolustustunti muutetaan liikuntatunniksi. Kunnat nousevat liikuntarakentamisen kärkeen.historia2

 

Urheiluhallinto vakiintuu kolmiportaiseksi, kun urheilulautakunnat yleistyvät kunnissa ja lääneissä. Myös Veikkaus Oy on mukana päättämässä veikkausvoittovarojen käytöstä. Helsingin olympiakisat (1952)vaimentavat hetkeksi ristiriidat niin politiikassa kuin urheilussa ja vauhdittavat Suomen kansainvälistymistä.

 

Urheiluopistot, kuntoliikuntajärjestöt ja liikuntatiede pääsevät valtiontuen piiriin. Valmentaja- ja ohjaajakoulutusta tehostetaan kadotetun urheilumenestyksen palauttamiseksi. Liikuntatieteellinen tiedekunta perustetaan Jyväskylään (1963). Isiltä perittyä ylevää urheilu-uskoa uskalletaan vähitellen kyseenalaistaa. Keskustelu liikunnan yhteiskunnallisista tehtävistä laajenee: ”terveys, kunto, maallesi anna!”

Liikuntaa hyvinvointivaltiossa (1967−1990)

historia3Urheilu saa rinnalleen monipuolistuvan liikuntakulttuurin, kun suomalaiset innostuvat kuntoilemaan. Liikuntapolitiikasta tulee osa yhteiskuntapolitiikkaa. Lotto (1971−) lihottaa liikunnan rahapussia. Puolueet kilpailevat liikuntapoliittisilla ohjelmilla. Vallitsevat käytännöt ja työnjaot vahvistetaan liikuntalaissa (1979), joka sitoo julkisen vallan ja järjestöt entistä tiiviimmin toisiinsa.

 

Liikunnan luokkarajat murtuvat 1980-luvulla; enää ei ole tärkeää ”kenen joukoissa liikut”. Yritykset säntäävät liikuntamarkkinoille. Kansalaisten liikuntamahdollisuudet laajenevat. Liikunnan lajikirjo kaksinkertaistuu ja järjestöjen voimat hajaantuvat – liikunnan sirpaloituminen alkaa. Erityisliikuntaa saa tunnustetun aseman. Huippu-urheilu kipuaa Linnan juhlien ja missikisojen rinnalle katsotuimpien TV-ohjelmien joukkoon. Urheilun ja kuntoilun rinnalle aletaan kaivata elämyksiä tarjoavaa ja vähemmän totista, jopa karnevalistista liikuntakulttuuria.

Kohti liikunnan moninaisuutta (1991–2010)

Liikuntakulttuuria laajennetaan terveysliikunnan suuntaan. Liikuntakäsitys venytetäänhistoria4 äärimmilleen:olympiaurheilusta ostosmatkaan. Arkiliikkuminen vähenee enemmän kuin liikuntaharrastus lisääntyy. Harrastajien ikähaitari venyy vauvaan ja vaariin. Kuntosaleja hallitsevat naiset, kilpakenttiä miehet. Liikunta on yhä suomalaisten suosituin harrastus.

 

Urheiluseuran vaihtaminen ei ole enää rikos faneja kohtaan. Seuroissa sitoutuminen talkootyöhönvähenee ja kevytyhteisöllisyys yleistyy. Ammattilaiset astuvat seuroihin. Huippu-urheilu on edelleen liikuntakulttuurin näkyvin, mutta nyt myös kiistellyin osa-alue. Huippu-urheilun tarjoamia viihdenautintoja vähentävät etenkin doping ja vedonlyöntirikollisuus.

 

Liikuntahallinto solmii avioliiton sosiaali- ja terveyssektorin kanssa ja avoliittoja muiden hallinnonalojen kanssa. Liikunnasta tehdään valtioneuvoston siunauksella hallinnonalojen yhteinen asia.

 

Lue lisää:

historia

 

 

 

Valtion liikuntaneuvosto - linjoja liikuntaan vuodesta 1920


Tulosta


Ajankohtaista

Lausunto huippu-urheilun ulkoisesta arvioinnista

Tammikuussa 2017 julkaistun huippu-urheilun ulkoisen arvioinnin perusteella huippu-urheilun yhteiskunnallinen viitekehys, tavoiteasetanta, resursointi ja ohjauspolitiikka eivät nykymuodossaan muodosta loogista ja tuloksekasta kokonaisuutta. Liikuntaneuvosto pitää välttämättömänä käynnistää toimenpiteitä, jotka vahvistavat huippu-urheilun yhteiskunnallista perustelua ja tiedolla johtamisen käytäntöjä. Avustusjärjestelmien läpinäkyvyys, selkeys sekä yhdessä tehdyt, valinnat ovat välttämättömiä huippu-urheilun tuloksellisuuden lisäämisessä.

Lue lisää

24.5.2017 Lausunto julkisen talouden suunnitelmasta 2018-2021

Tasapainoa julkiseen talouteen haetaan tilanteessa, jossa väestö ikääntyy, rakenteellinen työttömyys on korkea ja työikäisen väestön määrä pienenee. Samanaikaisesti yhteiskunnan palvelurakenteita uudistetaan sote- ja maakuntauudistuksen johdolla. Valtion liikuntaneuvosto katsoo, että tässä ajankohdassa olisi järkevää ja välttämätöntä panostaa toimiin, jotka vaikuttavat ratkaisevasti väestön ikääntymisestä aiheutuvan palvelutarpeen kasvuun, elintapasairauksien yleistymiseen sekä terveyden ja toimintakyvyn voimakkaaseen polarisaatioon.

Lue lisää

Kansallinen liikuntafoorumi kokoontuu Lahteen lokakuussa

Viidettä kertaa järjestettävä Kansallinen liikuntafoorumi suuntaa 30.–31.10.2017 Lahteen ja Sibeliustaloon!

Lue lisää