Valtion liikuntaneuvosto
ERITYISLIIKUNNAN PERUSTIEDOSTO 2014
VLN / Erityisliikunnan jaosto
Kari Koivumäki

Erityisliikunta

 

Erityisliikunta on tarkoitettu henkilöille, joiden on vaikea osallistua yleisesti tarjolla olevaan liikuntaan vamman, sairauden, muun toimintakyvyn heikentymisen tai sosiaalisen tilanteensa vuoksi. Erityisryhmien liikunta tai soveltava liikunta on enimmäkseen tavallista terveyttä tai toimintakykyä edistävää liikuntaa, mutta myös erityisryhmien huippu-urheilu lasketaan mukaan erityisliikuntaan. Arvioiden mukaan yli miljoona suomalaista kuuluu liikunnan erityisryhmiin korkean iän, sairauden tai vamman vuoksi. Osa heistä käyttää yleisiä liikuntapalveluja, osa tarvitsee kohderyhmän tarpeet huomioivaa soveltavaa liikuntaa, jossa vaaditaan erityisosaamista. Nykyisin ohjatussa erityisliikunnassa arvioidaan olevan mukana noin 250 000 henkilöä.

 

Erityisryhmille soveltuvaa liikuntatoimintaa järjestävät etenkin kunnat, erityisryhmien liikuntajärjestöt, sosiaali- ja terveydenhuollon laitokset sekä koulut. Myös lajiliitot ja urheiluseurat osallistuvat erityisliikunnan järjestämiseen tekemällä yhteistyötä em. toimijoiden kanssa. Keskeinen tekijä erityisryhmien liikuntaa järjestettäessä on liikuntatilojen ja liikuntaympäristöjen esteettömyys, missä kunnilla on keskeinen rooli. Kuntien velvollisuus luoda edellytyksiä erityisliikunnalle on sisällytetty liikuntalakiin (1054/1998). Suomen kunnissa työskentelee tällä hetkellä noin 90 nimettyä erityisliikunnanohjaajaa. Erityisliikunnan kokonaismäärärahat vuonna 2011 olivat noin 7,4 miljoonaa euroa. Oheisessa kuviossa on esitetty erityisliikunnalle myönnetyn kokonaisrahoituksen kehitys vuosina 2000–2010.

 

Opetus- ja kulttuuriministeriö on julkaissut raportin kuntien erityisliikunnan tilanteesta vuonna 2009 (Ala-Vähälä). Raportin mukaan vuonna 2009 kuntien liikuntatoimen erityisliikuntaan kohdistettiin valtionosuuksista arviolta noin 2,2 miljoonaa euroa, josta puolet kului erityisliikunnanohjaajien palkkoihin ja puolet ohjattuun erityisliikuntatoimintaan. Valtakunnallisten erityisliikuntajärjestöjen osuus erityisliikunnan kokonaismäärärahoista vuonna 2010 oli noin 3,6 miljoonaa euroa, mikä sisältää sekä Paralympiakomitean että 11 muun erityisliikuntajärjestön toiminta-avustukset, vammaisurheilijoiden apurahat sekä erilaisiin hankkeisiin tarkoitetut erityisavustukset.

 

Erityisliikunta

 


Tulosta


Ajankohtaista

Lausunto huippu-urheilun ulkoisesta arvioinnista

Tammikuussa 2017 julkaistun huippu-urheilun ulkoisen arvioinnin perusteella huippu-urheilun yhteiskunnallinen viitekehys, tavoiteasetanta, resursointi ja ohjauspolitiikka eivät nykymuodossaan muodosta loogista ja tuloksekasta kokonaisuutta. Liikuntaneuvosto pitää välttämättömänä käynnistää toimenpiteitä, jotka vahvistavat huippu-urheilun yhteiskunnallista perustelua ja tiedolla johtamisen käytäntöjä. Avustusjärjestelmien läpinäkyvyys, selkeys sekä yhdessä tehdyt, valinnat ovat välttämättömiä huippu-urheilun tuloksellisuuden lisäämisessä.

Lue lisää

24.5.2017 Lausunto julkisen talouden suunnitelmasta 2018-2021

Tasapainoa julkiseen talouteen haetaan tilanteessa, jossa väestö ikääntyy, rakenteellinen työttömyys on korkea ja työikäisen väestön määrä pienenee. Samanaikaisesti yhteiskunnan palvelurakenteita uudistetaan sote- ja maakuntauudistuksen johdolla. Valtion liikuntaneuvosto katsoo, että tässä ajankohdassa olisi järkevää ja välttämätöntä panostaa toimiin, jotka vaikuttavat ratkaisevasti väestön ikääntymisestä aiheutuvan palvelutarpeen kasvuun, elintapasairauksien yleistymiseen sekä terveyden ja toimintakyvyn voimakkaaseen polarisaatioon.

Lue lisää

6.3.2017 Liikunnalla ja urheilulla terveyttä, hyvinvointia ja elinvoimaisuutta kuntaan

Kestävän yhteiskuntakehityksen näkökulmasta on välttämätöntä, että ihmiset voivat hyvin, ovat terveitä, kokevat osallisuutta ja tuntevat tyytyväisyyttä elämään. Liikkuminen, liikunta ja urheilu ovat kunnille valtava mahdollisuus ja keskeinen elinvoimatekijä.

Lue lisää