Valtion liikuntaneuvosto

Lausunnot ja kannanotot

Liikuntaneuvosto antaa lausunnot liikuntajärjestöjen toiminta-avustuksista, valtionapukelpoisista liikuntajärjestöistä, liikuntapaikkarakentamiseen myönnettävistä avustuksista sekä liikuntatieteeseen myönnettävistä avustuksista ja apurahoista.

 

Tämän lisäksi liikuntaneuvoston tehtävänä on tehdä aloitteita, seurata ja ottaa kantaa liikuntaa koskeviin laajakantoisiin asioihin.


Lausunnot

30.10.2017 0.51

Liikenne- ja viestintäministeriöllä kunnianhimoiset tavoitteet lisätä kävelyä ja pyöräilyä

Henkilöauto on suomalaisten keskeinen liikkumisen väline. Tutkimusten mukaan autossa istuminen olisi kuitenkin mahdollisuuksien rajoissa järkevää vaihtaa jalankulkuun tai pyöräilyyn. Kävely ja pyöräily vähentävät ilmastonpäästöjä, edistävät kansanterveyttä ja fyysistä kuntoa, parantavat ilmanlaatua ja lisäävät ympäristön viihtyisyyttä. Valtakunnallisesti on laskettu, että kävelyn lisääminen Suomessa 20 prosentilla tuottaisi yhteensä 3,3 miljardin euron ja pyöräilyn lisääminen 1,1 miljardin euron arvosta terveyshyötyjä.

Liikuntapolitiikan lisäksi lukuisat toimialat tekevät arjen fyysiseen aktiivisuuteen, liikuntaan ja huippu-urheiluun vaikuttavia päätöksiä. Valtion liikuntaneuvoston lakisääteisenä tehtävänä on arvioida valtionhallinnon toimenpiteitä ja niiden vaikutuksia liikunnan alueella. Liikuntaneuvosto käy parhaillaan läpi eri hallinnonalojen toimenpiteitä, resursointia ja kehittämislinjauksia liikuntaan ja urheiluun liittyen. Kansallisessa liikuntafoorumissa syvennyttiin liikenne- ja viestintäministeriön toimintaan. Liikenne- ja viestintäministeri Anne Berner kertoi toimialansa tulevien vuosien linjauksista.

 

Liikuntaneuvoston havainnot osoittavat, että liikenne- ja viestintäministeriö on tunnistamassa kävelyn ja pyöräilyn mahdollisuudet laaja-alaisesti. Ministeriö on asettanut tavoitteekseen, että kävely- ja pyöräilymatkojen määrä kasvaa 30 % vuoteen 2030 mennessä. Lähtökohta on ennen kaikkea vähentää liikenteen ilmastonpäästöjä.

 

Kunnianhimoisen tavoitteen saavuttaminen edellyttää kävelylle ja pyöräilylle selkeää ja tunnustettua asemaa liikennejärjestelmän kehittämisessä. Liikuntaneuvosto peräänkuuluttaa riittävää resursointia kävely- ja pyöräteiden rakentamiseen ja kunnossapitoon. Välimatkojen pituus vaikuttaa keskeisesti kävelyn ja pyöräilyn suosioon. Tarvitaankin järkevää yhteistyötä maankäytönsuunnittelun, kaavoituksen ja liikennetoimijoiden kesken. Infra ei kuitenkaan yksin riitä. Kävelyn ja pyöräilyn lisääminen edellyttävät vaikuttamista ihmisten liikkumistottumuksiin ja asenteisiin. Se voi tapahtua erilaisin kannustein ja tietoisuutta lisäämällä. Suurin potentiaali liittyy lyhyiden matkojen taittamiseen jalan tai pyörällä. 

 

Lukuisat kaupungit ja kunnat ovat viime vuosina laatineet ohjelmia kävelyn ja pyöräilyn edistämiseen. Kaupunkipyörät, pyöräilybaanat, lukuisat tempaukset ja kävelykadut antavat viitteitä asiaan heräämisestä.

 

Lue tuloskortti kokonaisuudessaan täältä.



Lisätietoja:

puheenjohtaja Tapio Korjus, puh. 040-574 0355

pääsihteeri Minna Paajanen, puh. 040-584 9459



Palaa otsikoihin



Tulosta
Blogissa

14.3.2016 7.20Valtion liikuntaneuvoston puheenjohtaja Tapio Korjuksen katsaus

Valtion liikuntaneuvoston toimikausi starttasi tasan puoli vuotta sitten. Tähän aikaan on mahtunut paljon työtä. Liikuntaneuvostolla on pitkä historiansa. Tapoja, joilla olemme tottuneet tekemään, näkemään ja kokemaan, haastetaan kuitenkin urakalla.

Lue lisää | 0 Kommenttia


Ajankohtaista

26.3.2018 VLN:n näkemyksiä OKM:n tulevaisuuskatsauksen valmisteluun

Suomi on kansainvälisten vertailujen valossa yksi maailman turvallisimmista, vauraimmista, edistyksellisimmistä ja vakaimmista yhteiskunnista. Viimeaikaiset selvitykset ja asiantuntijalausunnot osoittavat kuitenkin, että globaali muutos, eriytyvät yksilölliset tarpeet ja ratkottavien ongelmien monimutkaisuus haastavat valtionhallintoa uudistamaan toimintatapojaan. Muutos on välttämätöntä tilanteessa, jossa väestö ikääntyy ja huoltosuhde muuttuu julkisen talouden näkökulmasta haastavampaan suuntaan.

Lue lisää

16.3.2018 Kunnossa kaiken ikää -ohjelman tuloksellisuus ja vaikutukset arvioidaan

Valtion liikuntaneuvosto on käynnistänyt Kunnossa kaiken ikää -ohjelman (KKI) arvioinnin. Arvioinnin toteuttaa Nordic Healthcare Groupin (NHG) johtama konsortio.

Lue lisää

7.3.2018 Lausunto hallituksen esityksestä varhaiskasvatuslaiksi

Valtion liikuntaneuvosto pitää varhaiskasvatuslakiuudistusta yhtenä keskeisimmistä valtionohjauskeinoista parantaa lasten ja nuorten kokonaisvaltaista kehitystä, hyvinvointia ja terveyttä. Varhaislapsuus on elämänvaihe, jonka aikana luodaan perusta lapsen lyhyen ja pitkän aikavälin kehitykselle niin sosiaalisesti, kognitiivisesti kuin myös terveellisiin elintapoihin liittyen. Valtaosa lapsen hyvinvointiin ja terveyteen vaikuttavista valinnoista tapahtuu perheissä. Toiseksi ratkaisevaa on laadukkaan varhaiskasvatustoiminnan järjestäminen. Varhaiskasvatus saavuttaa keskeisen osan ikäluokasta: vuonna 2016 varhaiskasvatuksessa oli kaikkiaan 243 946 lasta. Määrä vastaa noin 68 prosenttia väestön 1–6-vuotiaista lapsista. EU:ssa varhaiskasvatuksen merkitys on nähty ennen kaikkea tasa-arvoista koulutusta edistävänä, syrjäytymistä ehkäisevänä ja osallistavana tekijänä. Erityinen merkitys varhaiskasvatuksella on sosioekonomisesti heikommassa asemassa oleville lapsille.

Lue lisää