Valtion liikuntaneuvosto

Kannanotot ja lausunnot

29.2.2016 11.29

VLN:n puheenjohtaja Korjus peräänkuuluttaa selkeitä taloudellisia kannustimia terveyden edistämiseen

IMG_5828

Sosiaali- ja terveydenhuollon uudistus (sote) on poikkeuksellisen mittava hallinnon ja toimintatapojen muutokseen tähtäävä prosessi Suomen historiassa. Sillä tähdätään ennen kaikkea väestön terveyden ja hyvinvoinnin edistämiseen, terveyserojen kaventamiseen ja näiden myötä julkisen talouden kestävyysvajeen pienentämiseen.

 

Terveydenhuollon menot ovat tasaisesti kasvaneet. Yhtenä syynä tähän on nähty yleistyneitä elintapasairauksia. Yksi näkyvimmistä terveyden haittatekijöistä on väestön fyysisen aktiivisuuden puute, jota moderni elämäntyyli ja teknologian kehitys ovat vauhdittaneet. Liikunnan puutteen seuraukset nähdään jo nyt heikentyvänä fyysisenä kuntona, terveyshaittoina ja kasvavina terveydenhuoltokuluina.

 

”Keskeistä on ymmärtää, että yhteiskunnan ajankohtaisten haasteiden, kuten väestön ikääntymisen, syrjäytymiskehityksen, työurien pidentämisen tai terveyserojen kasvun näkökulmasta, ei ole yhdentekevää, liikkuvatko ihmiset vai eivät. Tarvitaan kokonaisvaltaisempia yhteiskunnallisia ratkaisuja ja uusia ajattelumalleja tilannekuvan muuttamiseksi, toteaa valtion liikuntaneuvoston puheenjohtaja Tapio Korjus.

 

Valtion liikuntaneuvosto pitääkin välttämättömänä, että uudistuksessa nostetaan keskiöön ne toimet, jotka vaikuttavat ratkaisevasti väestön ikääntymisestä aiheutuvan palvelutarpeen kasvuun, elintapasairauksien yleistymiseen sekä väestön terveyden ja toimintakyvyn polarisoitumiseen.

 

”Jo pitkään on puhuttu painavalla rintaäänellä ennaltaehkäisevän toiminnan merkityksestä. Nyt on korkea aika luoda terveyden edistämistyölle järkevät taloudelliset kannustimet ja palkita toimijoita määrätietoisesta työstä”, Korjus jatkaa.

 

Jäykät tehtävänkuvat ja tiukat hallinnolliset reviirit ovat usein hankaloittaneet yhteiskunnallisten haasteiden ratkaisemista. Asetelma, jossa hyvinvoinnin ja terveyden edistäminen jää kuntien vastuulle ja vastaavasti sosiaali- ja terveydenhuollon palvelut ja henkilöstö siirtyvät maakuntiin, ei saa liikuntaneuvoston mielestä johtaa palveluketjujen katkeamiseen ja syntyneiden poikkihallinnollisten toimintatapojen purkautumiseen. On myös pelätty sitä, että maakuntien vastuu terveyden edistämisessä loppuu kokonaan. Terveyden edistämisen näkökulmasta välttämätöntä on, että poikkihallinnollinen yhteistyö maakunnan, kunnan sekä kansalaisjärjestöjen ja elinkeinoelämän välillä on toimivaa ja työnjaot selkeät.

 

Liikuntaneuvosto katsoo, että järjestöjen ja paikallisen yhdistystoiminnan merkitys tulee jatkossa korostumaan, sillä ne tavoittavat toiminnallaan mittavan osan kansalaisista ja täydentävät osaltaan julkisen ja yksityisen sektorin palvelukokonaisuutta.

 

”Paikallisen seuratoiminnan tukemiseen tulee löytää nykyistä jäntevämmät ratkaisut ja osin sitä kautta ottaa käyttöön kaikki se potentiaali, mikä liikunnalla on väestön fyysisen, psyykkisen ja sosiaalisen hyvinvoinnin ylläpitäjänä ja edistäjänä kaiken ikäisillä ihmisillä”, Korjus päättää.


Lue liikuntaneuvoston lausunto kokonaisuudessaan täältä

 

Lisätietoja:

 

Tapio Korjus, puheenjohtaja

040 574 0355, tapio.korjus@kuortane.com

 

Minna Paajanen, pääsihteeri

GSM 040 584 9459, minna.paajanen@minedu.fi

 


Palaa otsikoihin



Tulosta
Blogissa

14.3.2016 7.20Valtion liikuntaneuvoston puheenjohtaja Tapio Korjuksen katsaus

Valtion liikuntaneuvoston toimikausi starttasi tasan puoli vuotta sitten. Tähän aikaan on mahtunut paljon työtä. Liikuntaneuvostolla on pitkä historiansa. Tapoja, joilla olemme tottuneet tekemään, näkemään ja kokemaan, haastetaan kuitenkin urakalla.

Lue lisää | 0 Kommenttia


Ajankohtaista

20.6.2018 Lausunto soveltavan liikunnan arvioinnista

Valtion liikuntaneuvoston Liikuntatieteelliseltä Seuralta tilaama soveltavan liikunnan arviointi julkaistiin huhtikuussa 2018. Arviointiraportti ”Valtio soveltavan liikunnan ja vammaisurheilun edistäjänä” osoittaa, että soveltavaa liikuntaa ja vammaisurheilua on edistetty valtionhallinnossa pitkälti omana saarekkeenaan ja yksittäisillä toimenpiteillä edistyneimpien kuntien sekä alan järjestöjen kanssa. Arviolta 800.000 suomalaista tarvitsisi erityistä tukea liikkumiseen ja liikunnan harrastamiseen. Toimintarajoitteiset liikkuvat ja harrastavat liikuntaa muuta väestöä vähemmän ja hyvinvointia uhkaavat tekijät näyttävät kasautuvan usein samoille henkilöille. Liikuntalaki, tasa-arvo- ja yhdenvertaisuuslait, sopimus vammaisten henkilöiden oikeuksista (CRPD) sekä rakennuslaki luovat velvoitteen yhdenvertaisen liikuntakulttuurin aktiiviselle edistämiselle sekä eriarvoisuuden vähentämiselle liikunnassa. Arvioinnin mukaan valtion liikuntahallinnolla on jo vuosikymmenten ajan ollut keskeinen asema soveltavan liikunnan ja vammaisurheilun edistämisessä Suomessa.

Lue lisää

15.6.2018 Lausunto julkisen talouden suunnitelmasta vuosille 2019–2022

Viimeaikainen talouden ja työllisuuden kasvu ovat vahvistaneet Suomen julkista taloutta. Noususuhdannetta varjostaa kuitenkin rakenteellinen työttömyys sekä erityisesti väestön ikääntyminen. Väestön vanheneminen johtaa työikäisen väestön määrän pienemiseen sekä ennusteiden mukaan vauhdilla kasvaviin hoito- ja hoivamenoihin.

Lue lisää

26.3.2018 VLN:n näkemyksiä OKM:n tulevaisuuskatsauksen valmisteluun

Suomi on kansainvälisten vertailujen valossa yksi maailman turvallisimmista, vauraimmista, edistyksellisimmistä ja vakaimmista yhteiskunnista. Viimeaikaiset selvitykset ja asiantuntijalausunnot osoittavat kuitenkin, että globaali muutos, eriytyvät yksilölliset tarpeet ja ratkottavien ongelmien monimutkaisuus haastavat valtionhallintoa uudistamaan toimintatapojaan. Muutos on välttämätöntä tilanteessa, jossa väestö ikääntyy ja huoltosuhde muuttuu julkisen talouden näkökulmasta haastavampaan suuntaan.

Lue lisää