Valtion liikuntaneuvosto

Kannanotot ja lausunnot

26.11.2014 19.28

Valtion liikuntaneuvosto: ”Vähäisen fyysisen aktiivisuuden ja liikunnan polarisaation” -teema huomioitava strategisen tutkimuksen määrärahoja jaettaessa

Useat tutkimukset ja selvitykset ovat osoittaneet fyysisen aktiivisuuden kokonaismäärän vähentyneen ja istuvan elämäntyylin lisääntyneen. Fyysisen aktiivisuuden puute aiheuttaa kielteisiä yhteiskunnallisia, yhteisöllisiä ja yksilöllisiä seurauksia. Kansantaloudellisesti pelkästään terveydenhuollossa vähäisen fyysisen aktiivisuuden aiheuttamat suorat kustannukset Suomelle ovat arvioiden mukaan vuosittain jo miljardiluokkaa. Epäsuorista tuottavuuden kustannuksista, kuten sairauspoissaoloista, tuottavuuden heikentymisestä ja ennenaikaisista kuolemantapauksista ei ole olemassa kattavaa tutkimustietoa.

 

Väestön fyysisen aktiivisuuden edistäminen on yhteiskunnallisesti valtava mahdollisuus, jolla kyettäisiin vaikuttamaan todistetusti muun muassa ikäryhmien terveyteen ja toimintakykyyn sekä koululaisten oppimiseen, työurien pituuteen ja terveydenhuoltopalveluiden tarpeeseen. Liikunta eri ulottuvuuksissaan kartuttaa myös sosiaalista ja kulttuurista pääomaa.

 

Liikunnan polarisaatio on suuri. Aktiivisesti liikkuvien määrä on osin jopa lisääntynyt, kun samalla suuri osa väestöstä on vieraantunut liikunnasta kokonaan. Vähäinen fyysinen aktiivisuus korostuu usein niiden väestöryhmien keskuudessa, joiden terveydentila ja hyvinvointi ovat yleisemminkin heikkoja. Tutkimukset osoittavat, että liikunnan yhdenvertaisen saavutettavuuden näkökulmasta erityistä huolta tulisi kiinnittää harrastamisen kohonneisiin kustannuksiin, kuntakohtaisiin vaihteluihin liikuntapalveluissa, maahanmuuttajien, tyttöjen ja naisten sekä seksuaali- ja sukupuolivähemmistöjen liikuntamahdollisuuksiin.

 

Opetus- ja kulttuuriministeriö on peräänkuuluttanut tutkimustietoa liikunnan kansantaloudellisesta merkityksestä ja ennaltaehkäisevien toimien kustannusvaikuttavuudesta jo vuodesta 2009 liikuntatieteen tutkimusstrategiassaan. Politiikkatoimien ja palveluiden vaikuttavuuden lisäämiseksi tarvitaan tietoa niiden tavoittavuudesta eri kohderyhmien näkökulmasta. Kokonaisaktiivisuuden lisääminen edellyttää eri hallinnonalojen sekä kansalaistoimijoiden ja yksityissektorin yhteistyötä.  Huomio tulee suunnata paikallistasolle eli ihmisten arkikäytäntöihin ja -tottumuksiin. Tarvitaan poikkihallinnollista ja kuntiin asti ulottuvaa rakenteellista tutkimusta keskeisissä yhteiskunnan instituutiossa: päiväkodeissa, kouluissa, armeijassa, toisen asteen koulutuksessa, korkeakouluissa, työpaikoilla, järjestöissä, sairaaloissa ja hoitolaitoksissa, ‒ joilla kaikilla on vaikutusta ihmisten fyysiseen kokonaisaktiivisuuden määrään. Varhaisen puuttumisen näkökulmaa korostaen olennaista olisi tutkia, mitkä ovat lapsuusiän vähäisen fyysisen aktiivisuuden vaikutukset myöhemmälle elämälle terveyden, työ- ja toimintakyvyn näkökulmista.

 

Yhteiskunnan rakennetekijöillä on suuri merkitys fyysisen aktiivisuuden edistämisessä. Liikuntaan kannustavalla yhdyskuntarakenteella ja erityisesti liikenne- ja kaavoitusratkaisuilla on keskeinen merkitys väestön arkiliikkumisen näkökulmasta. Strategisesti merkittävää tutkimustietoa sekä paikallis- että valtakunnan tasolle tuottaisivat hankkeet, joissa tarkasteltaisiin ihmisten luontaisten elinpiirien, kuten asuntojen, pihojen, kortteleiden ja asuinalueiden merkitystä fyysiseen aktiivisuuteen ja toisaalta tutkittaisiin sitä, millaiset päätöksentekomekanismit synnyttävät liikuntamyönteistä yhdyskuntarakennetta.

 

Teeman tutkimushankkeiden tulee olla monitieteisiä ja -menetelmällisiä sekä poikkihallinnollisia. Tutkimushankkeiden tulee perustua tutkimuslaitosten keskinäiseen yhteistyöhön. Tutkimushankkeita suunniteltaessa tulee lähtökohtaisesti ottaa huomioon tutkimustiedon soveltava ja poliittista päätöksentekoa palveleva luonne.

 

 

 

 

Leena Harkimo                                               Kirsi Hämäläinen

puheenjohtaja                                                 puheenjohtaja

valtion liikuntaneuvosto                                    liikuntatieteen jaosto

 

                                                         

 

Minna Paajanen                                              Tiina Ahtiainen

pääsihteeri                                                      suunnittelija

valtion liikuntaneuvosto                                     liikuntatieteen jaosto



Valtion liikuntaneuvoston kannanotto

Palaa otsikoihin



Tulosta
Blogissa

14.3.2016 7.20Valtion liikuntaneuvoston puheenjohtaja Tapio Korjuksen katsaus

Valtion liikuntaneuvoston toimikausi starttasi tasan puoli vuotta sitten. Tähän aikaan on mahtunut paljon työtä. Liikuntaneuvostolla on pitkä historiansa. Tapoja, joilla olemme tottuneet tekemään, näkemään ja kokemaan, haastetaan kuitenkin urakalla.

Lue lisää | 0 Kommenttia


Ajankohtaista

18.12.2017 Yhdenvertaisuus ja tasa-arvo ovat keskeisiä lähtökohtia liikunnassa ja urheilussa

Keskustelu urheilijoiden palkkaeroista on käynyt kiivaana. Valtion liikuntaneuvosto tarkastelee asiaa valtion toimenpiteistä käsin ja muistuttaa, että voimassa olevan liikuntalain mukaisesti valtiolla ja kunnilla on pääasiallinen tehtävä huolehtia kaikkien väestö- ja ikäryhmien mahdollisuudesta liikuntaan. Julkiset liikuntapalvelut ovat keskeisin tekijä liikunnan tasa‐arvoisen ja yhdenvertaisen toteutumisen näkökulmasta. Liikuntaneuvosto katsoo, että tasa-arvo- ja yhdenvertaisuuden edistämisvelvoite tulee ottaa huomioon kaikessa liikuntasektorin toiminnassa ja avustusten jaossa.

Lue lisää

30.10.2017 Liikenne- ja viestintäministeriöllä kunnianhimoiset tavoitteet lisätä kävelyä ja pyöräilyä

Henkilöauto on suomalaisten keskeinen liikkumisen väline. Tutkimusten mukaan autossa istuminen olisi kuitenkin mahdollisuuksien rajoissa järkevää vaihtaa jalankulkuun tai pyöräilyyn. Kävely ja pyöräily vähentävät ilmastonpäästöjä, edistävät kansanterveyttä ja fyysistä kuntoa, parantavat ilmanlaatua ja lisäävät ympäristön viihtyisyyttä. Valtakunnallisesti on laskettu, että kävelyn lisääminen Suomessa 20 prosentilla tuottaisi yhteensä 3,3 miljardin euron ja pyöräilyn lisääminen 1,1 miljardin euron arvosta terveyshyötyjä.

Lue lisää