Valtion liikuntaneuvosto

Kannanotot ja lausunnot

26.11.2014 19.28

Valtion liikuntaneuvosto: ”Vähäisen fyysisen aktiivisuuden ja liikunnan polarisaation” -teema huomioitava strategisen tutkimuksen määrärahoja jaettaessa

Useat tutkimukset ja selvitykset ovat osoittaneet fyysisen aktiivisuuden kokonaismäärän vähentyneen ja istuvan elämäntyylin lisääntyneen. Fyysisen aktiivisuuden puute aiheuttaa kielteisiä yhteiskunnallisia, yhteisöllisiä ja yksilöllisiä seurauksia. Kansantaloudellisesti pelkästään terveydenhuollossa vähäisen fyysisen aktiivisuuden aiheuttamat suorat kustannukset Suomelle ovat arvioiden mukaan vuosittain jo miljardiluokkaa. Epäsuorista tuottavuuden kustannuksista, kuten sairauspoissaoloista, tuottavuuden heikentymisestä ja ennenaikaisista kuolemantapauksista ei ole olemassa kattavaa tutkimustietoa.

 

Väestön fyysisen aktiivisuuden edistäminen on yhteiskunnallisesti valtava mahdollisuus, jolla kyettäisiin vaikuttamaan todistetusti muun muassa ikäryhmien terveyteen ja toimintakykyyn sekä koululaisten oppimiseen, työurien pituuteen ja terveydenhuoltopalveluiden tarpeeseen. Liikunta eri ulottuvuuksissaan kartuttaa myös sosiaalista ja kulttuurista pääomaa.

 

Liikunnan polarisaatio on suuri. Aktiivisesti liikkuvien määrä on osin jopa lisääntynyt, kun samalla suuri osa väestöstä on vieraantunut liikunnasta kokonaan. Vähäinen fyysinen aktiivisuus korostuu usein niiden väestöryhmien keskuudessa, joiden terveydentila ja hyvinvointi ovat yleisemminkin heikkoja. Tutkimukset osoittavat, että liikunnan yhdenvertaisen saavutettavuuden näkökulmasta erityistä huolta tulisi kiinnittää harrastamisen kohonneisiin kustannuksiin, kuntakohtaisiin vaihteluihin liikuntapalveluissa, maahanmuuttajien, tyttöjen ja naisten sekä seksuaali- ja sukupuolivähemmistöjen liikuntamahdollisuuksiin.

 

Opetus- ja kulttuuriministeriö on peräänkuuluttanut tutkimustietoa liikunnan kansantaloudellisesta merkityksestä ja ennaltaehkäisevien toimien kustannusvaikuttavuudesta jo vuodesta 2009 liikuntatieteen tutkimusstrategiassaan. Politiikkatoimien ja palveluiden vaikuttavuuden lisäämiseksi tarvitaan tietoa niiden tavoittavuudesta eri kohderyhmien näkökulmasta. Kokonaisaktiivisuuden lisääminen edellyttää eri hallinnonalojen sekä kansalaistoimijoiden ja yksityissektorin yhteistyötä.  Huomio tulee suunnata paikallistasolle eli ihmisten arkikäytäntöihin ja -tottumuksiin. Tarvitaan poikkihallinnollista ja kuntiin asti ulottuvaa rakenteellista tutkimusta keskeisissä yhteiskunnan instituutiossa: päiväkodeissa, kouluissa, armeijassa, toisen asteen koulutuksessa, korkeakouluissa, työpaikoilla, järjestöissä, sairaaloissa ja hoitolaitoksissa, ‒ joilla kaikilla on vaikutusta ihmisten fyysiseen kokonaisaktiivisuuden määrään. Varhaisen puuttumisen näkökulmaa korostaen olennaista olisi tutkia, mitkä ovat lapsuusiän vähäisen fyysisen aktiivisuuden vaikutukset myöhemmälle elämälle terveyden, työ- ja toimintakyvyn näkökulmista.

 

Yhteiskunnan rakennetekijöillä on suuri merkitys fyysisen aktiivisuuden edistämisessä. Liikuntaan kannustavalla yhdyskuntarakenteella ja erityisesti liikenne- ja kaavoitusratkaisuilla on keskeinen merkitys väestön arkiliikkumisen näkökulmasta. Strategisesti merkittävää tutkimustietoa sekä paikallis- että valtakunnan tasolle tuottaisivat hankkeet, joissa tarkasteltaisiin ihmisten luontaisten elinpiirien, kuten asuntojen, pihojen, kortteleiden ja asuinalueiden merkitystä fyysiseen aktiivisuuteen ja toisaalta tutkittaisiin sitä, millaiset päätöksentekomekanismit synnyttävät liikuntamyönteistä yhdyskuntarakennetta.

 

Teeman tutkimushankkeiden tulee olla monitieteisiä ja -menetelmällisiä sekä poikkihallinnollisia. Tutkimushankkeiden tulee perustua tutkimuslaitosten keskinäiseen yhteistyöhön. Tutkimushankkeita suunniteltaessa tulee lähtökohtaisesti ottaa huomioon tutkimustiedon soveltava ja poliittista päätöksentekoa palveleva luonne.

 

 

 

 

Leena Harkimo                                               Kirsi Hämäläinen

puheenjohtaja                                                 puheenjohtaja

valtion liikuntaneuvosto                                    liikuntatieteen jaosto

 

                                                         

 

Minna Paajanen                                              Tiina Ahtiainen

pääsihteeri                                                      suunnittelija

valtion liikuntaneuvosto                                     liikuntatieteen jaosto



Valtion liikuntaneuvoston kannanotto

Palaa otsikoihin



Tulosta
Blogissa

14.3.2016 7.20Valtion liikuntaneuvoston puheenjohtaja Tapio Korjuksen katsaus

Valtion liikuntaneuvoston toimikausi starttasi tasan puoli vuotta sitten. Tähän aikaan on mahtunut paljon työtä. Liikuntaneuvostolla on pitkä historiansa. Tapoja, joilla olemme tottuneet tekemään, näkemään ja kokemaan, haastetaan kuitenkin urakalla.

Lue lisää | 0 Kommenttia


Ajankohtaista

20.6.2018 Lausunto soveltavan liikunnan arvioinnista

Valtion liikuntaneuvoston Liikuntatieteelliseltä Seuralta tilaama soveltavan liikunnan arviointi julkaistiin huhtikuussa 2018. Arviointiraportti ”Valtio soveltavan liikunnan ja vammaisurheilun edistäjänä” osoittaa, että soveltavaa liikuntaa ja vammaisurheilua on edistetty valtionhallinnossa pitkälti omana saarekkeenaan ja yksittäisillä toimenpiteillä edistyneimpien kuntien sekä alan järjestöjen kanssa. Arviolta 800.000 suomalaista tarvitsisi erityistä tukea liikkumiseen ja liikunnan harrastamiseen. Toimintarajoitteiset liikkuvat ja harrastavat liikuntaa muuta väestöä vähemmän ja hyvinvointia uhkaavat tekijät näyttävät kasautuvan usein samoille henkilöille. Liikuntalaki, tasa-arvo- ja yhdenvertaisuuslait, sopimus vammaisten henkilöiden oikeuksista (CRPD) sekä rakennuslaki luovat velvoitteen yhdenvertaisen liikuntakulttuurin aktiiviselle edistämiselle sekä eriarvoisuuden vähentämiselle liikunnassa. Arvioinnin mukaan valtion liikuntahallinnolla on jo vuosikymmenten ajan ollut keskeinen asema soveltavan liikunnan ja vammaisurheilun edistämisessä Suomessa.

Lue lisää

15.6.2018 Lausunto julkisen talouden suunnitelmasta vuosille 2019–2022

Viimeaikainen talouden ja työllisuuden kasvu ovat vahvistaneet Suomen julkista taloutta. Noususuhdannetta varjostaa kuitenkin rakenteellinen työttömyys sekä erityisesti väestön ikääntyminen. Väestön vanheneminen johtaa työikäisen väestön määrän pienemiseen sekä ennusteiden mukaan vauhdilla kasvaviin hoito- ja hoivamenoihin.

Lue lisää

26.3.2018 VLN:n näkemyksiä OKM:n tulevaisuuskatsauksen valmisteluun

Suomi on kansainvälisten vertailujen valossa yksi maailman turvallisimmista, vauraimmista, edistyksellisimmistä ja vakaimmista yhteiskunnista. Viimeaikaiset selvitykset ja asiantuntijalausunnot osoittavat kuitenkin, että globaali muutos, eriytyvät yksilölliset tarpeet ja ratkottavien ongelmien monimutkaisuus haastavat valtionhallintoa uudistamaan toimintatapojaan. Muutos on välttämätöntä tilanteessa, jossa väestö ikääntyy ja huoltosuhde muuttuu julkisen talouden näkökulmasta haastavampaan suuntaan.

Lue lisää