Valtion liikuntaneuvosto

Kannanotot ja lausunnot

23.10.2015 11.24

Valtion liikuntaneuvosto linjasi askelmerkkejä tulevaan työhönsä

95-vuotias valtion liikuntaneuvosto kokoontui 21.10.2015 keskustelemaan suomalaisen liikuntakulttuurin tilasta. Seminaarissa käsiteltiin liikuntapolitiikan kannalta ajankohtaisia kysymyksiä, kuten hallituksen kärkihanketta ”liikutaan tunti päivässä”, valtion talousarviota vuodelle 2016 ja rahapeliyhteisöjen yhdistymistä. Liikuntaneuvosto piti arvokkaana liikuntayhteisön osoittamaa aloitteellisuutta tarjota turvapaikanhakijoille liikuntamahdollisuuksia ja vastaavasti opetus- ja kulttuuriministeri Sanni Grahn-Laasosen päätöstä myöntää tukea vastaanottokeskuksille liikunnan järjestämiseen.

Yhteiskunta tarvitsee järeitä toimenpiteitä kansalaisten liikunnan edistämiseen. Liikunnalle ja urheilulle on suuri yhteiskunnallinen tilaus. Sopiva määrä liikuntaa edistää terveyttä, toimintakykyä, tukee oppimista, tuo iloa, elämyksiä ja tarjoaa mahdollisuuksia myös maahanmuuttajien kotoutumiseen. Liikunta-ala on myös kasvava elinkeino ja kestävä liikkumisen muoto.

Yhteiskunnan näkökulmasta erityinen tulevaisuuden huoli on liikkumaton elämäntapa, joka vaarantaa suomalaisten terveyttä ja toimintakykyä. Liikunnan ja urheilun edistäminen vaatii aiempaa kokonaisvaltaisempaa ajattelua ja politiikkaa, joka vaikuttaa arjen ratkaisuihin.
Valtion liikuntaneuvoston tehtävänä on arvioida liikuntapolitiikan lisäksi myös muiden yhteiskunnan toimialojen päätösten vaikutuksia liikunnan alueella. Liikuntaneuvoston arvioinnit osoittavat, että onnistumiset eivät välttämättä aina liity resursseihin, vaan tapaan vaikuttaa arjen suunnitteluun siten, että kynnys liikkua madaltuu esimerkiksi kouluissa. Hallituksen kärkihanke tavoitteenaan saada peruskoululaiset liikkumaan tunti päivässä on liikuntakulttuurille näytön paikka.

”Liikuntaneuvoston tehtävänä on katsoa liikunnan ja urheilun kokonaisuuden perään laajalti yhteiskunnassa – kaikilla tasoilla ja hallinnonaloilla. Tulemme satsaamaan arviointiin, mutta sen lisäksi vahvasti myös tulevaisuuden ennakointiin. Kaikkien yhdenvertainen mahdollisuus liikkua ja urheilla on keskeinen seurattava asia. Neuvoston jaostoilla on näissä kysymyksissä keskeinen rooli”, muistutti liikuntaneuvoston puheenjohtaja Tapio Korjus.

Valtion liikuntaneuvostoa edellisellä toimikaudella (2011–2015) johtanut Leena Harkimo painotti määrätietoista viestinvälitystä niihin pöytiin, joissa liikuntaa ei ole totuttu käsittelemään. ”Liikuntapolitiikka on pitkälti onnistunut tavoittamaan aktiiviset, muttei välttämättä juuri niitä, jotka erityisesti nyt tulisi tavoittaa. Liikuntaneuvostolla on tässä näköalapaikka, joka tulee hyödyntää”, Harkimo totesi.

Neuvosto jatkaa edellisellä toimikaudella aloitettua systemaattista vuoropuhelua eri hallinnonalojen kanssa kutsumalle ministerit kuultavaksi toimikautensa aikana.

Lisätietoja valtion liikuntaneuvostosta osoitteesta www.liikuntaneuvosto.fi

Tapio Korjus
puheenjohtaja
puh. 040 574 0355

Minna Paajanen
pääsihteeri
puh. 040 584 9459

kuva1


Palaa otsikoihin



Tulosta
Blogissa

14.3.2016 7.20Valtion liikuntaneuvoston puheenjohtaja Tapio Korjuksen katsaus

Valtion liikuntaneuvoston toimikausi starttasi tasan puoli vuotta sitten. Tähän aikaan on mahtunut paljon työtä. Liikuntaneuvostolla on pitkä historiansa. Tapoja, joilla olemme tottuneet tekemään, näkemään ja kokemaan, haastetaan kuitenkin urakalla.

Lue lisää | 0 Kommenttia


Ajankohtaista

20.6.2018 Lausunto soveltavan liikunnan arvioinnista

Valtion liikuntaneuvoston Liikuntatieteelliseltä Seuralta tilaama soveltavan liikunnan arviointi julkaistiin huhtikuussa 2018. Arviointiraportti ”Valtio soveltavan liikunnan ja vammaisurheilun edistäjänä” osoittaa, että soveltavaa liikuntaa ja vammaisurheilua on edistetty valtionhallinnossa pitkälti omana saarekkeenaan ja yksittäisillä toimenpiteillä edistyneimpien kuntien sekä alan järjestöjen kanssa. Arviolta 800.000 suomalaista tarvitsisi erityistä tukea liikkumiseen ja liikunnan harrastamiseen. Toimintarajoitteiset liikkuvat ja harrastavat liikuntaa muuta väestöä vähemmän ja hyvinvointia uhkaavat tekijät näyttävät kasautuvan usein samoille henkilöille. Liikuntalaki, tasa-arvo- ja yhdenvertaisuuslait, sopimus vammaisten henkilöiden oikeuksista (CRPD) sekä rakennuslaki luovat velvoitteen yhdenvertaisen liikuntakulttuurin aktiiviselle edistämiselle sekä eriarvoisuuden vähentämiselle liikunnassa. Arvioinnin mukaan valtion liikuntahallinnolla on jo vuosikymmenten ajan ollut keskeinen asema soveltavan liikunnan ja vammaisurheilun edistämisessä Suomessa.

Lue lisää

15.6.2018 Lausunto julkisen talouden suunnitelmasta vuosille 2019–2022

Viimeaikainen talouden ja työllisuuden kasvu ovat vahvistaneet Suomen julkista taloutta. Noususuhdannetta varjostaa kuitenkin rakenteellinen työttömyys sekä erityisesti väestön ikääntyminen. Väestön vanheneminen johtaa työikäisen väestön määrän pienemiseen sekä ennusteiden mukaan vauhdilla kasvaviin hoito- ja hoivamenoihin.

Lue lisää

26.3.2018 VLN:n näkemyksiä OKM:n tulevaisuuskatsauksen valmisteluun

Suomi on kansainvälisten vertailujen valossa yksi maailman turvallisimmista, vauraimmista, edistyksellisimmistä ja vakaimmista yhteiskunnista. Viimeaikaiset selvitykset ja asiantuntijalausunnot osoittavat kuitenkin, että globaali muutos, eriytyvät yksilölliset tarpeet ja ratkottavien ongelmien monimutkaisuus haastavat valtionhallintoa uudistamaan toimintatapojaan. Muutos on välttämätöntä tilanteessa, jossa väestö ikääntyy ja huoltosuhde muuttuu julkisen talouden näkökulmasta haastavampaan suuntaan.

Lue lisää