Valtion liikuntaneuvosto

Kannanotot ja lausunnot

15.2.2013 13.24

Valtion liikuntaneuvosto ja OKM:n liikuntayksikkö: Liikunnan edistäminen huomioitava osana lukiolain uudistamista

Suositusten mukaan lukioikäiset tarvitsevat päivittäin vähintään 1‐1,5 tuntia mielekästä ja monipuolista liikuntaa. Vain harva lukiolainen liikkuu terveytensä kannalta riittävästi. Nykyisen lukiolain (1998) aikana viihdeteknologia on lisännyt otettaan lasten ja nuorten arjessa ja vastaavasti muu fyysinen aktiivisuus on dramaattisesti vähentynyt. Osa lapsista ja nuorista ei liiku käytännössä lainkaan. Osin tästä syystä nuorten ylipainoisuus on kolminkertaistunut viimeisten vuosikymmenten aikana ja terveydentilaan liittyvä oireilu, kuten niska‐ ja hartiakivut, väsymys ja päänsärky ovat yleistyneet. Noin joka kymmenes lukiolainen oirehtii vaikeaa tai keskivaikeaa masennusta. Tällä hetkellä lukiokoulutukseen kuuluu kaksi pakollista liikuntakurssia. Valtion liikuntaneuvosto ja opetus‐ ja kulttuuriministeriön liikuntayksikkö korostavat, että liikunnan asemaa osana lukiokoulutuksen tavoitteita ja tuntijakoa tulee vahvistaa. Olennaisin asia on taata liikunnan mahdollisimman tasainen jakautuminen koko lukuvuodelle ja lukiokoulutuksen ajalle.

 

Lue koko lausunto


Palaa otsikoihin



Tulosta
Blogissa

14.3.2016 7.20Valtion liikuntaneuvoston puheenjohtaja Tapio Korjuksen katsaus

Valtion liikuntaneuvoston toimikausi starttasi tasan puoli vuotta sitten. Tähän aikaan on mahtunut paljon työtä. Liikuntaneuvostolla on pitkä historiansa. Tapoja, joilla olemme tottuneet tekemään, näkemään ja kokemaan, haastetaan kuitenkin urakalla.

Lue lisää | 0 Kommenttia


Ajankohtaista

20.6.2018 Lausunto soveltavan liikunnan arvioinnista

Valtion liikuntaneuvoston Liikuntatieteelliseltä Seuralta tilaama soveltavan liikunnan arviointi julkaistiin huhtikuussa 2018. Arviointiraportti ”Valtio soveltavan liikunnan ja vammaisurheilun edistäjänä” osoittaa, että soveltavaa liikuntaa ja vammaisurheilua on edistetty valtionhallinnossa pitkälti omana saarekkeenaan ja yksittäisillä toimenpiteillä edistyneimpien kuntien sekä alan järjestöjen kanssa. Arviolta 800.000 suomalaista tarvitsisi erityistä tukea liikkumiseen ja liikunnan harrastamiseen. Toimintarajoitteiset liikkuvat ja harrastavat liikuntaa muuta väestöä vähemmän ja hyvinvointia uhkaavat tekijät näyttävät kasautuvan usein samoille henkilöille. Liikuntalaki, tasa-arvo- ja yhdenvertaisuuslait, sopimus vammaisten henkilöiden oikeuksista (CRPD) sekä rakennuslaki luovat velvoitteen yhdenvertaisen liikuntakulttuurin aktiiviselle edistämiselle sekä eriarvoisuuden vähentämiselle liikunnassa. Arvioinnin mukaan valtion liikuntahallinnolla on jo vuosikymmenten ajan ollut keskeinen asema soveltavan liikunnan ja vammaisurheilun edistämisessä Suomessa.

Lue lisää

15.6.2018 Lausunto julkisen talouden suunnitelmasta vuosille 2019–2022

Viimeaikainen talouden ja työllisuuden kasvu ovat vahvistaneet Suomen julkista taloutta. Noususuhdannetta varjostaa kuitenkin rakenteellinen työttömyys sekä erityisesti väestön ikääntyminen. Väestön vanheneminen johtaa työikäisen väestön määrän pienemiseen sekä ennusteiden mukaan vauhdilla kasvaviin hoito- ja hoivamenoihin.

Lue lisää

26.3.2018 VLN:n näkemyksiä OKM:n tulevaisuuskatsauksen valmisteluun

Suomi on kansainvälisten vertailujen valossa yksi maailman turvallisimmista, vauraimmista, edistyksellisimmistä ja vakaimmista yhteiskunnista. Viimeaikaiset selvitykset ja asiantuntijalausunnot osoittavat kuitenkin, että globaali muutos, eriytyvät yksilölliset tarpeet ja ratkottavien ongelmien monimutkaisuus haastavat valtionhallintoa uudistamaan toimintatapojaan. Muutos on välttämätöntä tilanteessa, jossa väestö ikääntyy ja huoltosuhde muuttuu julkisen talouden näkökulmasta haastavampaan suuntaan.

Lue lisää