Valtion liikuntaneuvosto

Kannanotot ja lausunnot

Soveltavan liikunnan arviointi käynnistynyt

Valtion liikuntaneuvosto arvioi valtionhallinnon toimenpiteet ja ohjauskeinot liikkumis- ja toimintaesteisten arkiliikunnassa, liikunnassa ja huippu-urheilussa

Arvioinnissa tuotetaan kokonaiskuva valtionhallinnon toimialojen (mm. liikunta-, sosiaali- ja terveys-, ympäristö- ja koulutuspolitiikka) toimenpiteistä liikkumis- ja toimintaesteisten arkiliikunnan, liikunnan ja huippu-urheilun edistämisessä.


Arviointi sisältää mm. seuraavat kokonaisuudet:


1. Liikkumis- ja toimintaesteisten kohderyhmän määrittely ja tulevaisuuden kehitysnäkymät ikä- ja väestöryhmittäin sekä sukupuolittain olemassa olevien tutkimus- ja rekisteriaineistojen valossa


2. Tutkimus- ja asiantuntijatietoon perustuva kooste kohderyhmään kuuluvien liikkumiseen, liikunnan harrastamiseen sekä kilpa- ja huippu-urheiluun vaikuttavista (edesauttavat ja estävät) keskeisistä tekijöistä


3. Kokonaiskuvaus vuotta 2015 koskevista valtionhallinnon resurssi-, säädös- ja informaatio-ohjauksen keinoista, joilla on vaikutuksia soveltavan liikunnan keskeisiin tekijöihin.


4. Yhteenveto siitä, miten valtionhallinto seuraa ja arvioi ohjauspolitiikkansa piirissä olevien toimijoiden toiminnan tuloksellisuutta, vaikutuksia ja vaikuttavuutta.


5. Yhteenveto kuntien toiminnasta liikkumis- ja toimintaesteisten liikkumisen, liikunnan harrastamisen ja huippu-urheilun edistämisessä vuosien 2005-2016 välisenä aikana.


6. Malli liikkumis- ja toimintaesteisten liikunnan edistämisen arvioimiseksi osana valtionhallinnon toimintaa.


7. Kehittämissuositukset valtionohjauskeinojen, tietoperustan ja vaikutusten arviointijärjestelmän kehittämiseksi sekä yhteistyön lisäämiseksi eri toimijoiden välillä.


Arviointi toteutetaan ajalla 9/2017−3/2018. Arvioinin toteutuksesta vastaavat Teijo Pyykkönen (LTS), Saku Rikala (LTS) ja Timo Ala-Vähälä (Juritele Oy).

 

Lisätietoja: Suunnittelija Toni Piispanen, Valtion liikuntaneuvosto



Palaa otsikoihin



Tulosta
Blogissa

14.3.2016 7.20Valtion liikuntaneuvoston puheenjohtaja Tapio Korjuksen katsaus

Valtion liikuntaneuvoston toimikausi starttasi tasan puoli vuotta sitten. Tähän aikaan on mahtunut paljon työtä. Liikuntaneuvostolla on pitkä historiansa. Tapoja, joilla olemme tottuneet tekemään, näkemään ja kokemaan, haastetaan kuitenkin urakalla.

Lue lisää | 0 Kommenttia


Ajankohtaista

26.3.2018 VLN:n näkemyksiä OKM:n tulevaisuuskatsauksen valmisteluun

Suomi on kansainvälisten vertailujen valossa yksi maailman turvallisimmista, vauraimmista, edistyksellisimmistä ja vakaimmista yhteiskunnista. Viimeaikaiset selvitykset ja asiantuntijalausunnot osoittavat kuitenkin, että globaali muutos, eriytyvät yksilölliset tarpeet ja ratkottavien ongelmien monimutkaisuus haastavat valtionhallintoa uudistamaan toimintatapojaan. Muutos on välttämätöntä tilanteessa, jossa väestö ikääntyy ja huoltosuhde muuttuu julkisen talouden näkökulmasta haastavampaan suuntaan.

Lue lisää

16.3.2018 Kunnossa kaiken ikää -ohjelman tuloksellisuus ja vaikutukset arvioidaan

Valtion liikuntaneuvosto on käynnistänyt Kunnossa kaiken ikää -ohjelman (KKI) arvioinnin. Arvioinnin toteuttaa Nordic Healthcare Groupin (NHG) johtama konsortio.

Lue lisää

7.3.2018 Lausunto hallituksen esityksestä varhaiskasvatuslaiksi

Valtion liikuntaneuvosto pitää varhaiskasvatuslakiuudistusta yhtenä keskeisimmistä valtionohjauskeinoista parantaa lasten ja nuorten kokonaisvaltaista kehitystä, hyvinvointia ja terveyttä. Varhaislapsuus on elämänvaihe, jonka aikana luodaan perusta lapsen lyhyen ja pitkän aikavälin kehitykselle niin sosiaalisesti, kognitiivisesti kuin myös terveellisiin elintapoihin liittyen. Valtaosa lapsen hyvinvointiin ja terveyteen vaikuttavista valinnoista tapahtuu perheissä. Toiseksi ratkaisevaa on laadukkaan varhaiskasvatustoiminnan järjestäminen. Varhaiskasvatus saavuttaa keskeisen osan ikäluokasta: vuonna 2016 varhaiskasvatuksessa oli kaikkiaan 243 946 lasta. Määrä vastaa noin 68 prosenttia väestön 1–6-vuotiaista lapsista. EU:ssa varhaiskasvatuksen merkitys on nähty ennen kaikkea tasa-arvoista koulutusta edistävänä, syrjäytymistä ehkäisevänä ja osallistavana tekijänä. Erityinen merkitys varhaiskasvatuksella on sosioekonomisesti heikommassa asemassa oleville lapsille.

Lue lisää