Valtion liikuntaneuvosto

Kannanotot ja lausunnot

5.3.2014

Pj Harkimo: Liikkumattomuus johtamassa kansantalouden kannalta kestämättömään tilaan

Kokoomuksen kansanedustaja Leena Harkimo vaatii eri hallinnonaloilta toimia ja yhteistä tahtotilaa liikkumattomuuden estämiseksi.

 Kansanedustaja, valtion liikuntaneuvoston puheenjohtaja Leena Harkimo puhui tänään eduskunnan liikunnan ja urheilun ajankohtaiskeskustelussa väestön fyysisen aktiivisuuden puutteen olevan merkittävä yhteiskunnallinen kysymys. Harkimon mukaan liikkumattomuudella on vahva yhteys kansantalouteen, kansanterveyteen, mielenterveyteen, työurien pituuteen, terveyspalveluiden tarpeeseen, syrjäytymiseen ja vanhenevan väestön toimintakykyyn.

Harkimo korosti puheessaan, että vaikka opetus- ja kulttuuriministeriö toimii liikunnan keskushallinnon viranomaisena, ja liikuntayksikkö sen liikunnan moottorina, on kaikissa ministeriöissä jokin linkki olemassa siihen, miten ihmiset liikkuvat.

 

- Valtioneuvostotasolla ei riitä se, että kulttuuri- ja urheiluministeri miettii ja toimii asiassa. Tarvitaan koululiikunnasta, puolustusvoimista, väyläverkosta, luonnon virkistyskäytöstä, terveyspalveluista ja työelämästä vastaavien ministereiden yhdensuuntaisia päätöksiä, jotta tilastot saadaan käännettyä. Ja tilanne näyttäytyy samanlaisena kunnissa. Liikunnan edistäminen nähdään tällä hetkellä kunnissa liikaa pelkästään liikuntatoimen asiana.

Harkimon mukaan väestön liikuntakäyttäytymisen sisällä tapahtuu kahdensuuntaista kehitystä.

 

- Liikunta vapaa-ajan harrastuksena on säilyttänyt hyvin asemiaan ja se kiinnostaa laajasti ihmisiä. Samalla autoistuminen, työnmuutos ja tietotekninen kehitys ovat vaivihkaa tehneet ihmisestä fyysisesti passiivisen. Viimeaikaiset tutkimukset osoittavat selkeästi, että liikunnan harrastaminen erillistoimintona ei yksistään riitä väestön hyvinvoinnin ja terveyden ylläpitoon. Tilannetta kuvastaa hyvin se, että urheiluseuroissakin liikkuvista lapsista vain noin puolet liikkuu sen verran kuin terveyden kannalta pitäisi. Vuorokauden 24 tunnista ei riitä se, että ollaan tunti aktiivisia, kun muu aika käytännössä istutaan. Luonnollisesti ongelma korostuu niiden yksilöiden kohdalla, jotka kiertävät perinteiseksi mielletyn liikunnan ja urheilun kaukaa – ja heitä on valitettavan paljon.

 

Hän painotti, että liikkumattomuus on vaivihkaa johtamassa myös kansantalouden kannalta kestämättömään tilaan. Kymmenessä vuodessa terveydenhuollon menot ovat kasvaneet noin 60 prosenttia. Väestön vähäisen liikunnan kansantaloudellisen vaikutuksen on arvioitu olevan miljardiluokkaa.

 

- Kustannukset muodostuvat paitsi suorista palvelujärjestelmän kustannuksista, kuten terveydenhuollon käynneistä, toimenpiteistä, sairaalapäivistä, lääkkeistä ja ennaltaehkäisyn kustannuksista, mutta myös epäsuorista tuottavuuden kustannuksista, kuten sairauspoissaoloista, tuottavuuden heikentymisestä ja ennenaikaisista kuolemantapauksista.

 

- Liikkumattomuudesta aiheutuvien kustannusten ja toimenpiteiden kansantaloudellista merkitystä sekä kustannusvaikuttavuutta on tutkittu toistaiseksi riittämättömästi. Lisänäyttöä kaivataan!


Palaa otsikoihin



Tulosta
Blogissa

14.3.2016 7.20Valtion liikuntaneuvoston puheenjohtaja Tapio Korjuksen katsaus

Valtion liikuntaneuvoston toimikausi starttasi tasan puoli vuotta sitten. Tähän aikaan on mahtunut paljon työtä. Liikuntaneuvostolla on pitkä historiansa. Tapoja, joilla olemme tottuneet tekemään, näkemään ja kokemaan, haastetaan kuitenkin urakalla.

Lue lisää | 0 Kommenttia


Ajankohtaista

20.6.2018 Lausunto soveltavan liikunnan arvioinnista

Valtion liikuntaneuvoston Liikuntatieteelliseltä Seuralta tilaama soveltavan liikunnan arviointi julkaistiin huhtikuussa 2018. Arviointiraportti ”Valtio soveltavan liikunnan ja vammaisurheilun edistäjänä” osoittaa, että soveltavaa liikuntaa ja vammaisurheilua on edistetty valtionhallinnossa pitkälti omana saarekkeenaan ja yksittäisillä toimenpiteillä edistyneimpien kuntien sekä alan järjestöjen kanssa. Arviolta 800.000 suomalaista tarvitsisi erityistä tukea liikkumiseen ja liikunnan harrastamiseen. Toimintarajoitteiset liikkuvat ja harrastavat liikuntaa muuta väestöä vähemmän ja hyvinvointia uhkaavat tekijät näyttävät kasautuvan usein samoille henkilöille. Liikuntalaki, tasa-arvo- ja yhdenvertaisuuslait, sopimus vammaisten henkilöiden oikeuksista (CRPD) sekä rakennuslaki luovat velvoitteen yhdenvertaisen liikuntakulttuurin aktiiviselle edistämiselle sekä eriarvoisuuden vähentämiselle liikunnassa. Arvioinnin mukaan valtion liikuntahallinnolla on jo vuosikymmenten ajan ollut keskeinen asema soveltavan liikunnan ja vammaisurheilun edistämisessä Suomessa.

Lue lisää

15.6.2018 Lausunto julkisen talouden suunnitelmasta vuosille 2019–2022

Viimeaikainen talouden ja työllisuuden kasvu ovat vahvistaneet Suomen julkista taloutta. Noususuhdannetta varjostaa kuitenkin rakenteellinen työttömyys sekä erityisesti väestön ikääntyminen. Väestön vanheneminen johtaa työikäisen väestön määrän pienemiseen sekä ennusteiden mukaan vauhdilla kasvaviin hoito- ja hoivamenoihin.

Lue lisää

26.3.2018 VLN:n näkemyksiä OKM:n tulevaisuuskatsauksen valmisteluun

Suomi on kansainvälisten vertailujen valossa yksi maailman turvallisimmista, vauraimmista, edistyksellisimmistä ja vakaimmista yhteiskunnista. Viimeaikaiset selvitykset ja asiantuntijalausunnot osoittavat kuitenkin, että globaali muutos, eriytyvät yksilölliset tarpeet ja ratkottavien ongelmien monimutkaisuus haastavat valtionhallintoa uudistamaan toimintatapojaan. Muutos on välttämätöntä tilanteessa, jossa väestö ikääntyy ja huoltosuhde muuttuu julkisen talouden näkökulmasta haastavampaan suuntaan.

Lue lisää