Valtion liikuntaneuvosto

Kannanotot ja lausunnot

30.10.2017 0.51

Liikenne- ja viestintäministeriöllä kunnianhimoiset tavoitteet lisätä kävelyä ja pyöräilyä

Henkilöauto on suomalaisten keskeinen liikkumisen väline. Tutkimusten mukaan autossa istuminen olisi kuitenkin mahdollisuuksien rajoissa järkevää vaihtaa jalankulkuun tai pyöräilyyn. Kävely ja pyöräily vähentävät ilmastonpäästöjä, edistävät kansanterveyttä ja fyysistä kuntoa, parantavat ilmanlaatua ja lisäävät ympäristön viihtyisyyttä. Valtakunnallisesti on laskettu, että kävelyn lisääminen Suomessa 20 prosentilla tuottaisi yhteensä 3,3 miljardin euron ja pyöräilyn lisääminen 1,1 miljardin euron arvosta terveyshyötyjä.

Liikuntapolitiikan lisäksi lukuisat toimialat tekevät arjen fyysiseen aktiivisuuteen, liikuntaan ja huippu-urheiluun vaikuttavia päätöksiä. Valtion liikuntaneuvoston lakisääteisenä tehtävänä on arvioida valtionhallinnon toimenpiteitä ja niiden vaikutuksia liikunnan alueella. Liikuntaneuvosto käy parhaillaan läpi eri hallinnonalojen toimenpiteitä, resursointia ja kehittämislinjauksia liikuntaan ja urheiluun liittyen. Kansallisessa liikuntafoorumissa syvennyttiin liikenne- ja viestintäministeriön toimintaan. Liikenne- ja viestintäministeri Anne Berner kertoi toimialansa tulevien vuosien linjauksista.

 

Liikuntaneuvoston havainnot osoittavat, että liikenne- ja viestintäministeriö on tunnistamassa kävelyn ja pyöräilyn mahdollisuudet laaja-alaisesti. Ministeriö on asettanut tavoitteekseen, että kävely- ja pyöräilymatkojen määrä kasvaa 30 % vuoteen 2030 mennessä. Lähtökohta on ennen kaikkea vähentää liikenteen ilmastonpäästöjä.

 

Kunnianhimoisen tavoitteen saavuttaminen edellyttää kävelylle ja pyöräilylle selkeää ja tunnustettua asemaa liikennejärjestelmän kehittämisessä. Liikuntaneuvosto peräänkuuluttaa riittävää resursointia kävely- ja pyöräteiden rakentamiseen ja kunnossapitoon. Välimatkojen pituus vaikuttaa keskeisesti kävelyn ja pyöräilyn suosioon. Tarvitaankin järkevää yhteistyötä maankäytönsuunnittelun, kaavoituksen ja liikennetoimijoiden kesken. Infra ei kuitenkaan yksin riitä. Kävelyn ja pyöräilyn lisääminen edellyttävät vaikuttamista ihmisten liikkumistottumuksiin ja asenteisiin. Se voi tapahtua erilaisin kannustein ja tietoisuutta lisäämällä. Suurin potentiaali liittyy lyhyiden matkojen taittamiseen jalan tai pyörällä. 

 

Lukuisat kaupungit ja kunnat ovat viime vuosina laatineet ohjelmia kävelyn ja pyöräilyn edistämiseen. Kaupunkipyörät, pyöräilybaanat, lukuisat tempaukset ja kävelykadut antavat viitteitä asiaan heräämisestä.

 

Lue tuloskortti kokonaisuudessaan täältä.



Lisätietoja:

puheenjohtaja Tapio Korjus, puh. 040-574 0355

pääsihteeri Minna Paajanen, puh. 040-584 9459



Palaa otsikoihin



Tulosta
Blogissa

14.3.2016 7.20Valtion liikuntaneuvoston puheenjohtaja Tapio Korjuksen katsaus

Valtion liikuntaneuvoston toimikausi starttasi tasan puoli vuotta sitten. Tähän aikaan on mahtunut paljon työtä. Liikuntaneuvostolla on pitkä historiansa. Tapoja, joilla olemme tottuneet tekemään, näkemään ja kokemaan, haastetaan kuitenkin urakalla.

Lue lisää | 0 Kommenttia


Ajankohtaista

20.6.2018 Lausunto soveltavan liikunnan arvioinnista

Valtion liikuntaneuvoston Liikuntatieteelliseltä Seuralta tilaama soveltavan liikunnan arviointi julkaistiin huhtikuussa 2018. Arviointiraportti ”Valtio soveltavan liikunnan ja vammaisurheilun edistäjänä” osoittaa, että soveltavaa liikuntaa ja vammaisurheilua on edistetty valtionhallinnossa pitkälti omana saarekkeenaan ja yksittäisillä toimenpiteillä edistyneimpien kuntien sekä alan järjestöjen kanssa. Arviolta 800.000 suomalaista tarvitsisi erityistä tukea liikkumiseen ja liikunnan harrastamiseen. Toimintarajoitteiset liikkuvat ja harrastavat liikuntaa muuta väestöä vähemmän ja hyvinvointia uhkaavat tekijät näyttävät kasautuvan usein samoille henkilöille. Liikuntalaki, tasa-arvo- ja yhdenvertaisuuslait, sopimus vammaisten henkilöiden oikeuksista (CRPD) sekä rakennuslaki luovat velvoitteen yhdenvertaisen liikuntakulttuurin aktiiviselle edistämiselle sekä eriarvoisuuden vähentämiselle liikunnassa. Arvioinnin mukaan valtion liikuntahallinnolla on jo vuosikymmenten ajan ollut keskeinen asema soveltavan liikunnan ja vammaisurheilun edistämisessä Suomessa.

Lue lisää

15.6.2018 Lausunto julkisen talouden suunnitelmasta vuosille 2019–2022

Viimeaikainen talouden ja työllisuuden kasvu ovat vahvistaneet Suomen julkista taloutta. Noususuhdannetta varjostaa kuitenkin rakenteellinen työttömyys sekä erityisesti väestön ikääntyminen. Väestön vanheneminen johtaa työikäisen väestön määrän pienemiseen sekä ennusteiden mukaan vauhdilla kasvaviin hoito- ja hoivamenoihin.

Lue lisää

26.3.2018 VLN:n näkemyksiä OKM:n tulevaisuuskatsauksen valmisteluun

Suomi on kansainvälisten vertailujen valossa yksi maailman turvallisimmista, vauraimmista, edistyksellisimmistä ja vakaimmista yhteiskunnista. Viimeaikaiset selvitykset ja asiantuntijalausunnot osoittavat kuitenkin, että globaali muutos, eriytyvät yksilölliset tarpeet ja ratkottavien ongelmien monimutkaisuus haastavat valtionhallintoa uudistamaan toimintatapojaan. Muutos on välttämätöntä tilanteessa, jossa väestö ikääntyy ja huoltosuhde muuttuu julkisen talouden näkökulmasta haastavampaan suuntaan.

Lue lisää