Valtion liikuntaneuvosto

Kannanotot ja lausunnot

20.5.2014

Lausunto varhaiskasvatuksen lainsäädännön uudistamiseen

Varhaiskasvatuksen lainsäädännön uudistamistyöryhmä ei esityksessään huomioi liikkumista osana lasten hyvinvoinnin ja terveyden edistämistä. Laki lasten päivähoidosta (1973) säädettiin 40 vuotta sitten. Tässä ajassa näyttö liikkumisen merkityksestä lasten laaja-alaiselle hyvinvoinnille on vankistunut ja liikkuminen ja leikkiminen ovat vaihtuneet sisätiloissa toimimiseksi ja istumiseksi tietoteknisten sovellusten parissa. Hoitopäivän aikana lähes 60 % lapsen leikkimiseen käyttämästä ajasta on inaktiivista paikallaanoloa ja osasta päiväkoteja ohjattu liikunta puuttuu tällä hetkellä kokonaan. Koska suuri osa lapsista ei liiku terveytensä kannalta riittävästi, liikuntaa on välttämätöntä lisätä niissä ympäristöissä, joissa lapset ovat. Eduskunta on nostanut lukuisissa yhteyksissä esille, että yhteiskunnallisten instituutioiden, kuten päivähoidon tulee huomioida liikkuminen omissa ratkaisuissaan. Laki luo viitekehyksen varhaiskasvatukselle ja siksi olennaista on, että liikkuminen tunnistetaan ravinnon lailla lasten hyvinvoinnin keskeiseksi osatekijäksi. On tärkeä varmistaa, että jokainen lapsi liikkuu päivittäin vähintään tunnin hoitopäivän aikana. Liikkuminen on lapsen perusoikeus.

Lue koko lausunto (pdf)

Palaa otsikoihin



Tulosta
Blogissa

14.3.2016 7.20Valtion liikuntaneuvoston puheenjohtaja Tapio Korjuksen katsaus

Valtion liikuntaneuvoston toimikausi starttasi tasan puoli vuotta sitten. Tähän aikaan on mahtunut paljon työtä. Liikuntaneuvostolla on pitkä historiansa. Tapoja, joilla olemme tottuneet tekemään, näkemään ja kokemaan, haastetaan kuitenkin urakalla.

Lue lisää | 0 Kommenttia


Ajankohtaista

20.6.2018 Lausunto soveltavan liikunnan arvioinnista

Valtion liikuntaneuvoston Liikuntatieteelliseltä Seuralta tilaama soveltavan liikunnan arviointi julkaistiin huhtikuussa 2018. Arviointiraportti ”Valtio soveltavan liikunnan ja vammaisurheilun edistäjänä” osoittaa, että soveltavaa liikuntaa ja vammaisurheilua on edistetty valtionhallinnossa pitkälti omana saarekkeenaan ja yksittäisillä toimenpiteillä edistyneimpien kuntien sekä alan järjestöjen kanssa. Arviolta 800.000 suomalaista tarvitsisi erityistä tukea liikkumiseen ja liikunnan harrastamiseen. Toimintarajoitteiset liikkuvat ja harrastavat liikuntaa muuta väestöä vähemmän ja hyvinvointia uhkaavat tekijät näyttävät kasautuvan usein samoille henkilöille. Liikuntalaki, tasa-arvo- ja yhdenvertaisuuslait, sopimus vammaisten henkilöiden oikeuksista (CRPD) sekä rakennuslaki luovat velvoitteen yhdenvertaisen liikuntakulttuurin aktiiviselle edistämiselle sekä eriarvoisuuden vähentämiselle liikunnassa. Arvioinnin mukaan valtion liikuntahallinnolla on jo vuosikymmenten ajan ollut keskeinen asema soveltavan liikunnan ja vammaisurheilun edistämisessä Suomessa.

Lue lisää

15.6.2018 Lausunto julkisen talouden suunnitelmasta vuosille 2019–2022

Viimeaikainen talouden ja työllisuuden kasvu ovat vahvistaneet Suomen julkista taloutta. Noususuhdannetta varjostaa kuitenkin rakenteellinen työttömyys sekä erityisesti väestön ikääntyminen. Väestön vanheneminen johtaa työikäisen väestön määrän pienemiseen sekä ennusteiden mukaan vauhdilla kasvaviin hoito- ja hoivamenoihin.

Lue lisää

26.3.2018 VLN:n näkemyksiä OKM:n tulevaisuuskatsauksen valmisteluun

Suomi on kansainvälisten vertailujen valossa yksi maailman turvallisimmista, vauraimmista, edistyksellisimmistä ja vakaimmista yhteiskunnista. Viimeaikaiset selvitykset ja asiantuntijalausunnot osoittavat kuitenkin, että globaali muutos, eriytyvät yksilölliset tarpeet ja ratkottavien ongelmien monimutkaisuus haastavat valtionhallintoa uudistamaan toimintatapojaan. Muutos on välttämätöntä tilanteessa, jossa väestö ikääntyy ja huoltosuhde muuttuu julkisen talouden näkökulmasta haastavampaan suuntaan.

Lue lisää