Valtion liikuntaneuvosto

Kannanotot ja lausunnot

17.5.2016 11.25

Lausunto julkisen talouden suunnitelmasta vuosille 2017–2020

Talouden kestävä pohja perustuu työllisyyteen, terveyteen ja toimintakykyyn. Suomessa väestön ikärakenteen muutoksen myötä sosiaali- ja terveysmenot tulevat väistämättä kasvamaan samaan aikaan kun palveluiden rahoituspohja ohenee. Hyvinvointi- ja terveysongelmat ja terveyskäyttäytymisen polarisaatio korostuvat. Fyysisen aktiivisuuden puute on kehittyneen maailman yksi keskeisimmistä terveyshaitoista ja se alentaa väestön toimintakykyisyyttä. Varusmiespalveluksen aloittavien miesten kestävyyskunto on huonoin 40 vuoteen. Yli puolet aikuisista on vähintään ylipainoisia ja tyypin 2 diabetesta sairastaa arviolta jo yli 500 000 suomalaista.  On arvioitu, että riittämättömän liikunnan kansantaloudelliset vaikutukset ovat miljardeja.

Liikunnan edistäminen on yhteiskunnallisesti valtava mahdollisuus, jolla on todennettu yhtymäpinta mm. työssä jaksamiseen, ikäihmisten kaatumisen ehkäisyyn ja pärjäämiseen kotioloissa, kouluikäisten oppimiseen ja terveydenhuoltopalveluiden tarpeeseen. Niin ikään liikuntaan ja urheiluun liittyvä elinkeinotoiminta on kaiken aikaa laajentunut ja on taloudellisesta taantumasta huolimatta kasvussa. Työ- ja elinkeinoministeriö on arvioinut, että liikuntatoimialan koko on Suomessa vähintään 5,5 miljardia euroa. Valtion liikuntaneuvosto peräänkuuluttaa kaikkien yhteiskunnan sektoreiden sitoutumista liikunnan edistämiseen myös julkisen talouden suunnittelussa.


Valtioneuvoston asetuksen (550/2015) mukaisesti valtion liikuntaneuvoston tehtävänä on antaa lausunto opetus- ja kulttuuriministeriön toiminta- ja taloussuunnitelmasta liikunnan toimialan osalta. Ministeriökohtaisten toiminta- ja taloussuunnitelmien sijaan hallitus antoi huhtikuussa 2016 julkisen talouden suunnitelman, joka perustuu koko vaalikaudelle asetettuun talouden kokonaiskehykseen. Liikuntatoimialan rahoitus koostuu lähes kokonaisuudessaan veikkausvoittovaroista, jotka ovat kehyksen ulkopuolisia menoja. Valtion budjettivaroista kohdennetaan hallituksen kärkihankkeeseen ”liikutaan tunti päivässä” yhteensä 21 miljoonaa euroa vuosina 2016–2018. Tätä voidaan pitää merkittävänä yhteiskunnan reagointina lasten ja nuorten hyvinvoinnin puolesta ja samalla liikuntatoimijoiden näytönpaikkana.

Lukuisat yhteiskunnalliset haasteet edellyttävät onnistuakseen sektorirajat ylittäviä toimenpiteitä. Myös liikunnassa huomio kiinnittyy enenevästi Veikkauksen tuoton ulkopuolisiin, liikuntapolitiikkaa sivuaviin budjettikohtiin. Liikunnan resursointi on jäänyt liialti liikuntatoimen vastuulle sekä valtiolla että kunnissa. Sosiaali- ja terveyspalveluiden kokonaisuusuudistus, ammatillisen koulutuksen reformi, kuntataloutta koskevat linjaukset ja hallituksen kärkihankkeet sekä lukuisat muut yhteiskuntapoliittiset linjaukset ovat keskeisessä asemassa linjaamassa liikunnan ja huippu-urheilun tulevaisuutta. Valtion liikuntaneuvosto pitää tärkeänä, että sote-uudistuksen yhteydessä terveyden edistämistyöhön luodaan selkeät taloudelliset kannustimet, jotka perustuvat kuntien tulokselliseen toimintaan terveyden ja hyvinvoinnin edistämisessä.  

Jotta liikkuminen koskettaisi laaja-alaisesti väestöä, ratkaisujen tulee tapahtua ihmisten arkiympäristöä vaikuttavasti muokaten. Hallituksen kärkihanke on hyvä esimerkki toiminnasta, jossa koulun yhteydessä tapahtuvaa liikuntaa katsotaan kokonaisuutena ja lasten arkea konkreettisesti muokaten. Koulun liikuntatunnit, koulumatkat, välitunnit, koulujen yhteydessä tapahtuva aamu- ja iltapäivätoiminta sekä kerhotoiminta tarjoavat lukuisia keinoja ajaa liikuntaa yhteiskunnan rakenteeseen ja pysyväisluonteisesti koulun toimintakulttuuriin. Liikkuva koulu -ohjelma on herättänyt suurta kiinnostusta ja yli 70 prosenttia peruskoululaisista kuuluu jo ohjelmatoiminnan piiriin.

Liikuntaolosuhteilla on merkittävä vaikutus sekä liikunnallisen elämäntavan valinnoille että elinvoimaiselle liikuntakulttuurille väestön laaja-alaisesta liikunnasta aina huippu-urheiluun asti. Suomeen on saatu rakennettua asukaskohtaisesti tarkasteltuna kattava liikuntapaikkaverkosto, mutta nykyresursoinnilla ja ylläpidolla se uhkaa osin rapautua. Vuosittain lähes 400 miljoonaa tulisi käyttää liikuntapaikkojen peruskorjaamiseen – toteutuma korjausvelan lyhentämisestä on tällä hetkellä noin 100 miljoonaa. Samanaikaisesti etenkin kasvukeskuksissa on huutava pula suosiotaan kasvattaneiden palloilulajien sekä vesiliikunnan olosuhteista. Liikuntapaikkarakentaminen kaipaakin uusia, vaihtoehtoisia rahoitusmalleja.  

Julkishallintoa velvoitetaan edistämään yhdenvertaisuutta tavoitteellisesti ja suunnitelmallisesti kaikilla toimialoillaan – myös liikunnassa, mukaan lukien kunnat ja järjestöt.  Liikunnan tasa-arvon ja yhdenvertaisuuden toteutumiseksi on sekä varmistettava että seurattava YK:n vammaisten oikeuden ratiofioinnin tuomien velvoitteiden toteutumista. Luomalla liikunnan edistämiseen kokonaisvaltainen, sektorirajat ja -osaamisen ja resursoinnin ylittävä toimintamalli on mahdollista synnyttää toimintaa, joka näkyy pitkässä juoksussa myös kansakunnan menestyksen mittareissa.

Lausunto (pdf)

Lisätietoja:

 

Tapio Korjus, puheenjohtaja

040 574 0355, tapio.korjus@kuortane.com

 

Minna Paajanen, pääsihteeri

GSM 040 584 9459, minna.paajanen@minedu.fi



Palaa otsikoihin



Tulosta
Blogissa

14.3.2016 7.20Valtion liikuntaneuvoston puheenjohtaja Tapio Korjuksen katsaus

Valtion liikuntaneuvoston toimikausi starttasi tasan puoli vuotta sitten. Tähän aikaan on mahtunut paljon työtä. Liikuntaneuvostolla on pitkä historiansa. Tapoja, joilla olemme tottuneet tekemään, näkemään ja kokemaan, haastetaan kuitenkin urakalla.

Lue lisää | 0 Kommenttia


Ajankohtaista

20.6.2018 Lausunto soveltavan liikunnan arvioinnista

Valtion liikuntaneuvoston Liikuntatieteelliseltä Seuralta tilaama soveltavan liikunnan arviointi julkaistiin huhtikuussa 2018. Arviointiraportti ”Valtio soveltavan liikunnan ja vammaisurheilun edistäjänä” osoittaa, että soveltavaa liikuntaa ja vammaisurheilua on edistetty valtionhallinnossa pitkälti omana saarekkeenaan ja yksittäisillä toimenpiteillä edistyneimpien kuntien sekä alan järjestöjen kanssa. Arviolta 800.000 suomalaista tarvitsisi erityistä tukea liikkumiseen ja liikunnan harrastamiseen. Toimintarajoitteiset liikkuvat ja harrastavat liikuntaa muuta väestöä vähemmän ja hyvinvointia uhkaavat tekijät näyttävät kasautuvan usein samoille henkilöille. Liikuntalaki, tasa-arvo- ja yhdenvertaisuuslait, sopimus vammaisten henkilöiden oikeuksista (CRPD) sekä rakennuslaki luovat velvoitteen yhdenvertaisen liikuntakulttuurin aktiiviselle edistämiselle sekä eriarvoisuuden vähentämiselle liikunnassa. Arvioinnin mukaan valtion liikuntahallinnolla on jo vuosikymmenten ajan ollut keskeinen asema soveltavan liikunnan ja vammaisurheilun edistämisessä Suomessa.

Lue lisää

15.6.2018 Lausunto julkisen talouden suunnitelmasta vuosille 2019–2022

Viimeaikainen talouden ja työllisuuden kasvu ovat vahvistaneet Suomen julkista taloutta. Noususuhdannetta varjostaa kuitenkin rakenteellinen työttömyys sekä erityisesti väestön ikääntyminen. Väestön vanheneminen johtaa työikäisen väestön määrän pienemiseen sekä ennusteiden mukaan vauhdilla kasvaviin hoito- ja hoivamenoihin.

Lue lisää

26.3.2018 VLN:n näkemyksiä OKM:n tulevaisuuskatsauksen valmisteluun

Suomi on kansainvälisten vertailujen valossa yksi maailman turvallisimmista, vauraimmista, edistyksellisimmistä ja vakaimmista yhteiskunnista. Viimeaikaiset selvitykset ja asiantuntijalausunnot osoittavat kuitenkin, että globaali muutos, eriytyvät yksilölliset tarpeet ja ratkottavien ongelmien monimutkaisuus haastavat valtionhallintoa uudistamaan toimintatapojaan. Muutos on välttämätöntä tilanteessa, jossa väestö ikääntyy ja huoltosuhde muuttuu julkisen talouden näkökulmasta haastavampaan suuntaan.

Lue lisää