Valtion liikuntaneuvosto

Kannanotot ja lausunnot

15.5.2014

Lausunto esityksestä uudeksi liikuntalaiksi

Valtion liikuntaneuvoston lausunto hallituksen esityksestä uudeksi liikuntalaiksi


Liikuntaneuvosto painottaa, että nimensä mukaisesti liikuntalaki on keskeisin liikunnan toimialaa ohjaava valtionhallinnon säädösasiakirja. Laki tavoitteineen luo julkiselle vallalle keskeisen tahtotilan ja periaatteet edistää ja tukea liikuntaa suomalaisessa yhteiskunnassa. Valtiolla ja kunnilla on pääasiallinen vastuu huolehtia kaikkien väestö- ja ikäryhmien mahdollisuudesta liikuntaan. Julkiset liikuntapalvelut ovatkin keskeisin tekijä liikunnan tasa‐arvoisen ja yhdenvertaisen toteutumisen näkökulmasta. Liikuntaneuvosto painottaa, että lakiuudistuksen tulee omalta osaltaan vahvistaa eri väestö‐ ja ikäryhmien mahdollisuuksia liikuntaan.


Yleistä

Opetus- ja kulttuuriministeriö on pyytänyt valtion liikuntaneuvostolta lausunnon hallituksen esitysluonnoksesta liikuntalaiksi. Liikuntaneuvosto kiittää ministeriötä mahdollisuudesta lausua lakiesityksestä sekä osallistua laaja-alaisesti lakiesitystä laatineen työryhmän työhön. Työryhmäesityksessä on monilta osin huomioitu myös näkemyksiä ja arviointitietoa, joita liikuntaneuvosto on tuottanut arvioidessaan valtionhallinnon toimenpiteiden vaikutuksia liikunnan alueella. Lainvalmistelussa on kuultu laajasti eri sidosryhmiä ja sen etenemisestä on raportoitu kiitettävästi.

 

Liikuntaneuvosto painottaa, että nimensä mukaisesti liikuntalaki on keskeisin liikunnan toimialaa ohjaava valtionhallinnon säädösasiakirja. Laki tavoitteineen luo julkiselle vallalle keskeisen tahtotilan ja periaatteet edistää ja tukea liikuntaa suomalaisessa yhteiskunnassa.  Valtiolla ja kunnilla on pääasiallinen vastuu huolehtia kaikkien väestö- ja ikäryhmien mahdollisuudesta liikuntaan. Julkiset liikuntapalvelut ovatkin keskeisin tekijä liikunnan tasa-arvoisen ja yhdenvertaisen toteutumisen näkökulmasta. Liikuntaneuvosto painottaa, että lakiuudistuksen tulee omalta osaltaan vahvistaa eri väestö- ja ikäryhmien mahdollisuuksia liikuntaan.

 

Liikuntaneuvoston mielestä lakiesitystä voidaan kokonaisuudessaan pitää oikeansuuntaisena ja kannattaa sen voimaansaattamista esitetyssä aikataulussa. Samalla liikuntaneuvosto kuitenkin tiedostaa, että merkittävä osa liikuntakulttuurin ja järjestäytyneen liikunnan ajankohtaisista kysymyksistä tai väestön liikkumattomuudesta ei ratkea lakiuudistuksen yhteydessä. Ne edellyttävät ennen kaikkea liikunnan toimialaa johtavalta ministeriöltä toimenpiteitä mm. järjestöjen avustuspolitiikan uudistamiseksi, muiden hallinnonalojen kannustamiseksi liikunnan edistämiseen sekä liikuntatoimen määrärahojen kohdentamista liikuntalain tavoite huomioiden.

 

Keskeiset muutostarpeet, lain tavoite ja liikunnan käsitteen määrittely

Valtion liikuntaneuvosto pitää nykyistä, vuonna 1999 voimaan astunutta, liikuntalakia perusasetelmaltaan toimivana. Väestön liikuntakäyttäytymisessä ja siihen vaikuttavissa taustatekijöissä on kuitenkin tapahtunut selkeitä muutoksia ja tietyt lain pykälät ja termit tarvitsevat ajantasaistamista. Liikkumattomuudesta on kehkeytymässä keskeinen liikuntapoliittinen kysymys. Arkiliikunnan, fyysisen aktiivisuuden ja työn fyysisen kuormituksen väheneminen näkyvät jo nyt kasvavina kansanterveydellisinä ja -taloudellisina ongelmina ja ovat osaltaan vauhdittaneet terveyserojen kasvua. Väestön liikuntakäyttäytyminen on voimakkaasti eriytynyt ja suuri osa väestöstä on vieraantunut perinteiseksi mielletystä liikuntajärjestelmästä. Liikuntaneuvosto on lakiuudistuksen kaikissa vaiheissa painottanut liikunta-käsitteen nykyistä kokonaisvaltaisempaa määrittelyä, eri toimijoiden ja hallinnonalojen vahvempaa osallistumista liikunnan edistämiseen sekä liikunnan aseman vahvistamista kunnallisena peruspalveluna.

 

Liikuntaneuvosto toteaa, että lain tavoite on kirjattu selkeästi ja liikunnan yhteiskunnallisen perustelun keskeiset ulottuvuudet tunnistaen.  Näitä ovat mm. väestön hyvinvoinnin ja terveyden edistäminen, fyysisen toimintakyvyn ylläpitäminen ja parantaminen, kansalais- ja seuratoiminnan sekä lasten ja nuorten kasvun ja kehityksen edistäminen. Liikuntaneuvosto pitää tärkeänä, että tasa-arvoon, yhdenvertaisuuteen ja yhteisöllisyyteen liittyvät näkökulmat on otettu lain lähtökohdiksi.

 

Nykyisen liikuntalain perusteluissa liikunnalla tarkoitetaan ensisijaisesti harrastuksenomaista fyysistä rasitusta aiheuttavaa toimintaa. Työryhmäesityksen mukaan määritellään erikseen liikunnan, huippu-urheilun ja terveyttä edistävän liikunnan osa-alueet, mikä huomioi nykyistä kattavammin liikuntakäyttäytymisen eri ulottuvuudet. Käsitettä laajentamalla on todennäköisempää, että eri toimijat ja hallinnonalat löytävät yhtymäpinnan liikunnan edistämiseen ja työnjako selkiintyy.   

 

Liikuntaneuvosto on pitkään korostanut, että poikkihallinnolliset ja rakenteelliset uudistukset varhaiskasvatuksen, koulun, terveydenhuollon palveluiden ja yhdyskuntasuunnittelun parissa ovat välttämättömiä, jotta liikunnallisen elämäntavan perusta saadaan luotua nykyistä laajemmalle osalle väestöä ja väestön kokonaisaktiivisuutta saadaan olennaisesti kasvatettua.  Poikkihallinnollisen ja monialaisen yhteistyön edistämisen tavoite välittyy lakiesityksestä hyvin ja se on huomioitu sekä valtion ja kuntien vastuissa että valtion liikuntaneuvoston tehtävissä. Puitelaki ei mahdollista ratkaisua, jossa muille hallinnonaloille voitaisiin määrittää tehtäviä liikunnan edistämiseen liittyen. Se, miten liikunnan asema yhteiskunnallisessa päätöksenteossa vahvistuu, riippuu pitkälti myös uudistuksista, jotka koskevat kuntarakennetta ja valtioneuvoston toimintaa.

 

 

Liikuntaneuvosto pitää kannatettavana, että opetus- ja kulttuuriministeriöllä säilyy päävastuu maan liikuntapolitiikan yleisestä johdosta, yhteensovittamisesta ja kehittämisestä sekä liikunnan yleisten edellytysten luomisesta valtionhallinnossa. Sen tulee toimillaan aktiivisesti ottaa entistä vahvempi vetovastuu liikunnan kokonaisvaltaisesta edistämisestä osana yhteiskunnallista päätöksentekoa.

 

Liikunta kunnallisena peruspalveluna

Liikuntalakiesityksen lähtökohtana on vahvistaa liikunnan asemaa kunnallisena peruspalveluna. Liikuntaneuvosto tukee tätä vahvasti. Lakiesitysluonnoksen mukaan kuntien tehtäviä ei lisätä, vaan nykyisen liikuntalain muotoiluja kuntien tehtävien osalta liikunnassa täsmennetään. Kirjattu pykälä vastaa erinomaisesti niihin haasteisiin, joita eri selvitykset ja arvioinnit nostavat esille liikunnan edistämistyötä koskien. Näitä ovat mm. liikuntapaikkojen rakentamisen lisäksi niiden ylläpito, asukkaiden kuuleminen, kuntalaisten liikunta-aktiivisuuden arviointi sekä kunnan toimialojen välinen yhteistyö liikunnan edistämisessä. Pykälä luo edellytyksiä liikunnan integroitumiselle osaksi yleistä hyvinvointi- ja terveyspolitiikkaa, mutta samalla selkeyttää liikuntatoimen perustehtäviä kunnissa. Kunnille kohdistuvien resurssien osuus valtion liikuntabudjetista on tällä hetkellä neljännes, mitä voidaan pitää väestön laaja-alaisen liikunnan haaste huomioiden riittämättömänä.

 

Valtion liikuntaneuvosto

Valtion liikuntaneuvoston osalta keskeisenä muutoksena on, että neuvoston jaostoja ei enää laissa nimetä. Ehdotetun säännöksen tarkoituksena on joustavoittaa neuvoston ja sen jaostojen toimintaa vastaamaan liikunnan alalla tapahtuvia muutoksia. Tästä huolimatta tärkeää on, että pitkäjänteistä suunnittelua ja arviointia vaativat liikunnan osa-alueet huomioidaan neuvoston ja sen jaostojen toiminnassa. Liikuntaneuvoston arviointitehtävän vahvistamiselle on selkeästi ja yksimielisesti tunnistettu tarve. Liikuntaneuvoston toiminnan yksityiskohdat määritellään tulevassa valtioneuvoston asetuksessa. Valtion liikuntaneuvoston parlamentaarisen ja muun asiantuntemuksen kautta voidaan olennaisesti pitää huolta siitä, että liikuntakulttuurin kokonaisuuden kannalta olennaiset kysymykset tulevat jatkossakin kunnolliseen valmisteluun ja käsittelyyn.

 

Liikuntajärjestöt

Valtion liikuntaneuvosto pitää liikuntajärjestöjen avustuspolitiikkaa koskevia pykälämuutoksia oikeansuuntaisina. Niiden mukaan valtionapukelpoiseksi voidaan hyväksyä sellainen rekisteröity yhdistys, jonka tarkoituksena on liikunnan edistäminen ja joka toimii ehdotetun lain tavoitteiden mukaisesti. Muotoilu pitää sisällään siis kaikki liikuntaa edistävät järjestöt, jotka pystyvät osoittamaan, että niiden tehtävänä on liikunnan edistäminen. Tehtävän ei tarvitse olla pääasiallinen. Järjestön valtionapukelpoisuus voitaisiin tarvittaessa peruuttaa, jos se ei täytä säädettyjä valtionavustuksen saamisen edellytyksiä. Muutoksia voidaan pitää perusteltuina siltä osin, että liikuntaa järjestävien tahojen moninaisuus on lisääntynyt, lajipainotukset ovat osin muuttuneet ja avustuspolitiikkaa on kritisoitu sen staattisuudesta.

 

Liikuntaneuvosto painottaa, että järjestöjen avustuspolitiikan kannalta tärkeintä on erottaa lain tasolle kuuluvat liikuntapoliittiset peruslähtökohdat ja siitä juonnettavat vuosittaiset valtionavustuspolitiikkaan liittyvät menettelyt. Näin ollen esitys uudeksi liikuntalaiksi ei poista sitä tosiasiaa, että vuosittaista valtionavustuspolitiikkaa liikuntajärjestöjen osalta tulee merkittävästi selkeyttää ja tehdä läpinäkyvämmäksi. Keskeistä on vahvistaa järjestöjen toimintaa kuvaavaa tietopohjaa, jotta niiden arviointi olisi avointa ja avustusten taso vastaisi järjestön toiminnan todellista luonnetta.


                                                           

Ritva Elomaa                                                                                         Kari Koivumäki

varapuheenjohtaja                                                                               suunnittelija

valtion liikuntaneuvosto                                                                       valtion liikuntaneuvosto


Palaa otsikoihin



Tulosta
Blogissa

14.3.2016 7.20Valtion liikuntaneuvoston puheenjohtaja Tapio Korjuksen katsaus

Valtion liikuntaneuvoston toimikausi starttasi tasan puoli vuotta sitten. Tähän aikaan on mahtunut paljon työtä. Liikuntaneuvostolla on pitkä historiansa. Tapoja, joilla olemme tottuneet tekemään, näkemään ja kokemaan, haastetaan kuitenkin urakalla.

Lue lisää | 0 Kommenttia


Ajankohtaista

20.6.2018 Lausunto soveltavan liikunnan arvioinnista

Valtion liikuntaneuvoston Liikuntatieteelliseltä Seuralta tilaama soveltavan liikunnan arviointi julkaistiin huhtikuussa 2018. Arviointiraportti ”Valtio soveltavan liikunnan ja vammaisurheilun edistäjänä” osoittaa, että soveltavaa liikuntaa ja vammaisurheilua on edistetty valtionhallinnossa pitkälti omana saarekkeenaan ja yksittäisillä toimenpiteillä edistyneimpien kuntien sekä alan järjestöjen kanssa. Arviolta 800.000 suomalaista tarvitsisi erityistä tukea liikkumiseen ja liikunnan harrastamiseen. Toimintarajoitteiset liikkuvat ja harrastavat liikuntaa muuta väestöä vähemmän ja hyvinvointia uhkaavat tekijät näyttävät kasautuvan usein samoille henkilöille. Liikuntalaki, tasa-arvo- ja yhdenvertaisuuslait, sopimus vammaisten henkilöiden oikeuksista (CRPD) sekä rakennuslaki luovat velvoitteen yhdenvertaisen liikuntakulttuurin aktiiviselle edistämiselle sekä eriarvoisuuden vähentämiselle liikunnassa. Arvioinnin mukaan valtion liikuntahallinnolla on jo vuosikymmenten ajan ollut keskeinen asema soveltavan liikunnan ja vammaisurheilun edistämisessä Suomessa.

Lue lisää

15.6.2018 Lausunto julkisen talouden suunnitelmasta vuosille 2019–2022

Viimeaikainen talouden ja työllisuuden kasvu ovat vahvistaneet Suomen julkista taloutta. Noususuhdannetta varjostaa kuitenkin rakenteellinen työttömyys sekä erityisesti väestön ikääntyminen. Väestön vanheneminen johtaa työikäisen väestön määrän pienemiseen sekä ennusteiden mukaan vauhdilla kasvaviin hoito- ja hoivamenoihin.

Lue lisää

26.3.2018 VLN:n näkemyksiä OKM:n tulevaisuuskatsauksen valmisteluun

Suomi on kansainvälisten vertailujen valossa yksi maailman turvallisimmista, vauraimmista, edistyksellisimmistä ja vakaimmista yhteiskunnista. Viimeaikaiset selvitykset ja asiantuntijalausunnot osoittavat kuitenkin, että globaali muutos, eriytyvät yksilölliset tarpeet ja ratkottavien ongelmien monimutkaisuus haastavat valtionhallintoa uudistamaan toimintatapojaan. Muutos on välttämätöntä tilanteessa, jossa väestö ikääntyy ja huoltosuhde muuttuu julkisen talouden näkökulmasta haastavampaan suuntaan.

Lue lisää