Valtion liikuntaneuvosto

Blogi

12.2.2016 8.06

VLN:n ennakointijaoston pj Sinuhe Wallinheimo: Liikunta tarvitsee tulevaisuusstrategian

Jo usean vuosikymmenen ajan suomalaiset päättäjät ovat halunneet linjata tärkeimpien yhteiskunnallisten asioiden kehitystä säännöllisesti laadittavien tulevaisuusstrategioiden avulla. Kerran vaalikaudessa julkaistavat selonteot ulko- ja turvallisuuspolitiikasta, sisäisestä turvallisuudesta ja liikennepolitiikasta ovat näistä tunnetuimpia.
Ikävä kyllä suomalainen liikunta ei ole ollut samanlaisen arvostuksen kohteena. Ei, vaikka liikkuminen on yksi keskeisimmistä suomalaista yhteiskuntaa ylläpitävistä ja rakentavista voimista.  Tilausta tällaiselle suomalaisen liikunnan tulevaisuusstrategialle siis olisi. Tärkeimmät perustelut ovat taloudellisia ja yhteiskunnallisia.

Tehokkaammalla liikunnan tulevaisuuden ennakoinnilla on mahdollista saada enemmän irti sen tarjoamista mahdollisuuksista sekä liikuntaan ja urheiluun käytetyistä rahallisista satsauksista. Tällä hetkellä suomalainen yhteiskunta satsaa merkittäviä summia rahaa suomalaisten liikuttamiseksi. Systemaattista tutkimusta siitä, kuinka hyvin liikuntaan käytetyt eurot tuottavat toivottuja tuloksia, ei vain valitettavasti ole paljoa tarjolla.

Samalla liikunnan taloudellinen merkitys on vuosi toisensa jälkeen kasvanut. Pelkästään liikuntaan kuuluvan huippu-urheilun tuoma lisäarvo kansantalouksiin lasketaan miljardeissa euroissa. Tämä on kuitenkin vain pieni osa koko liikuntaan satsatusta ja sen kautta käytetystä rahamäärästä.  

Liikunnan tulevaisuusstrategiasta hyötyisivät myös muiden alojen päättäjät. Jo nyt monet yleispoliitikotkin tunnustavat sen, että liikuntaa pitäisi satsata enemmän terveyttä ja toimintakykyä ennaltaehkäisevässä ja ylläpitävässä mielessä. Esimerkiksi 2020-luvulla odottavaa diabetespommia meillä olisi mahdollisuus lieventää liikunnan lisäämisellä suomalaisten arjessa. Tämä olisi hyvä ottaa huomioon tulevassa sote- ratkaisussa.

Liikunnan on todettu myös olevan yksi tehokkaimmista välineistä mm. onnistuneen maahanmuuttopolitiikan toteuttamisessa tai nyky-Suomessa yleistyneen syrjäytymisen torjunnassa. Liikunta voisi kuitenkin olla tätäkin enemmän vaikkapa 2020- ja 2030-lukujen Suomessa, jos meillä olisi kattavampi käsitys niistä haasteista ja mahdollisuuksista, joita esimerkiksi lähivuosien tekninen kehitys tarjoavat.

Vuoden alusta toimintansa aloittanut valtion liikuntaneuvoston ennakointijaosto on ottanut tehtäväkseen laatia edellä mainitun tulevaisuusstrategian luomisen. Tulevaisuuden liikuntapolitiikan toimintaympäristön ja agendan analysoinnin ohella strategia sisältää ehdotuksia siitä, mihin suuntaan suomalaista liikuntapolitiikkaa, toimenpiteitä, resursseja olisi ennakointitiedon perusteella järkevintä suunnata. Tavoite on saada strategia valmiiksi hyvissä ajoin ennen 2019 vaaleja.  

Samalla ennakointijaosto toivoo näistä tulevaisuusstrategioista tulevan pysyvä perinne, sillä liikunta jos mikä sen ansaitsee. Antamalla liikunnalle sen kaipaama yhteiskunnallinen arvonanto mahdollistetaan se, että liikunta voi palvella entistä enemmän siitä eläviä suomalaisia. Suomi tarvitsee lisää liikuntaa ja kunnianhimoinen tulevaisuusstrategia on siinä keskeinen väline.

Wallinheimo_Sinuhe_web_6606
(Kuva: Eduskunta)

Kirjoittaja on valtion liikuntaneuvoston jäsen ja ennakointijaoston puheenjohtaja, kansanedustaja Sinuhe Wallinheimo.


Palaa otsikoihin | 0 Kommenttia | Kommentoi



Tulosta
Ajankohtaista

26.3.2018 VLN:n näkemyksiä OKM:n tulevaisuuskatsauksen valmisteluun

Suomi on kansainvälisten vertailujen valossa yksi maailman turvallisimmista, vauraimmista, edistyksellisimmistä ja vakaimmista yhteiskunnista. Viimeaikaiset selvitykset ja asiantuntijalausunnot osoittavat kuitenkin, että globaali muutos, eriytyvät yksilölliset tarpeet ja ratkottavien ongelmien monimutkaisuus haastavat valtionhallintoa uudistamaan toimintatapojaan. Muutos on välttämätöntä tilanteessa, jossa väestö ikääntyy ja huoltosuhde muuttuu julkisen talouden näkökulmasta haastavampaan suuntaan.

Lue lisää

16.3.2018 Kunnossa kaiken ikää -ohjelman tuloksellisuus ja vaikutukset arvioidaan

Valtion liikuntaneuvosto on käynnistänyt Kunnossa kaiken ikää -ohjelman (KKI) arvioinnin. Arvioinnin toteuttaa Nordic Healthcare Groupin (NHG) johtama konsortio.

Lue lisää

7.3.2018 Lausunto hallituksen esityksestä varhaiskasvatuslaiksi

Valtion liikuntaneuvosto pitää varhaiskasvatuslakiuudistusta yhtenä keskeisimmistä valtionohjauskeinoista parantaa lasten ja nuorten kokonaisvaltaista kehitystä, hyvinvointia ja terveyttä. Varhaislapsuus on elämänvaihe, jonka aikana luodaan perusta lapsen lyhyen ja pitkän aikavälin kehitykselle niin sosiaalisesti, kognitiivisesti kuin myös terveellisiin elintapoihin liittyen. Valtaosa lapsen hyvinvointiin ja terveyteen vaikuttavista valinnoista tapahtuu perheissä. Toiseksi ratkaisevaa on laadukkaan varhaiskasvatustoiminnan järjestäminen. Varhaiskasvatus saavuttaa keskeisen osan ikäluokasta: vuonna 2016 varhaiskasvatuksessa oli kaikkiaan 243 946 lasta. Määrä vastaa noin 68 prosenttia väestön 1–6-vuotiaista lapsista. EU:ssa varhaiskasvatuksen merkitys on nähty ennen kaikkea tasa-arvoista koulutusta edistävänä, syrjäytymistä ehkäisevänä ja osallistavana tekijänä. Erityinen merkitys varhaiskasvatuksella on sosioekonomisesti heikommassa asemassa oleville lapsille.

Lue lisää