Valtion liikuntaneuvosto

Blogi

12.2.2016 8.06

VLN:n ennakointijaoston pj Sinuhe Wallinheimo: Liikunta tarvitsee tulevaisuusstrategian

Jo usean vuosikymmenen ajan suomalaiset päättäjät ovat halunneet linjata tärkeimpien yhteiskunnallisten asioiden kehitystä säännöllisesti laadittavien tulevaisuusstrategioiden avulla. Kerran vaalikaudessa julkaistavat selonteot ulko- ja turvallisuuspolitiikasta, sisäisestä turvallisuudesta ja liikennepolitiikasta ovat näistä tunnetuimpia.
Ikävä kyllä suomalainen liikunta ei ole ollut samanlaisen arvostuksen kohteena. Ei, vaikka liikkuminen on yksi keskeisimmistä suomalaista yhteiskuntaa ylläpitävistä ja rakentavista voimista.  Tilausta tällaiselle suomalaisen liikunnan tulevaisuusstrategialle siis olisi. Tärkeimmät perustelut ovat taloudellisia ja yhteiskunnallisia.

Tehokkaammalla liikunnan tulevaisuuden ennakoinnilla on mahdollista saada enemmän irti sen tarjoamista mahdollisuuksista sekä liikuntaan ja urheiluun käytetyistä rahallisista satsauksista. Tällä hetkellä suomalainen yhteiskunta satsaa merkittäviä summia rahaa suomalaisten liikuttamiseksi. Systemaattista tutkimusta siitä, kuinka hyvin liikuntaan käytetyt eurot tuottavat toivottuja tuloksia, ei vain valitettavasti ole paljoa tarjolla.

Samalla liikunnan taloudellinen merkitys on vuosi toisensa jälkeen kasvanut. Pelkästään liikuntaan kuuluvan huippu-urheilun tuoma lisäarvo kansantalouksiin lasketaan miljardeissa euroissa. Tämä on kuitenkin vain pieni osa koko liikuntaan satsatusta ja sen kautta käytetystä rahamäärästä.  

Liikunnan tulevaisuusstrategiasta hyötyisivät myös muiden alojen päättäjät. Jo nyt monet yleispoliitikotkin tunnustavat sen, että liikuntaa pitäisi satsata enemmän terveyttä ja toimintakykyä ennaltaehkäisevässä ja ylläpitävässä mielessä. Esimerkiksi 2020-luvulla odottavaa diabetespommia meillä olisi mahdollisuus lieventää liikunnan lisäämisellä suomalaisten arjessa. Tämä olisi hyvä ottaa huomioon tulevassa sote- ratkaisussa.

Liikunnan on todettu myös olevan yksi tehokkaimmista välineistä mm. onnistuneen maahanmuuttopolitiikan toteuttamisessa tai nyky-Suomessa yleistyneen syrjäytymisen torjunnassa. Liikunta voisi kuitenkin olla tätäkin enemmän vaikkapa 2020- ja 2030-lukujen Suomessa, jos meillä olisi kattavampi käsitys niistä haasteista ja mahdollisuuksista, joita esimerkiksi lähivuosien tekninen kehitys tarjoavat.

Vuoden alusta toimintansa aloittanut valtion liikuntaneuvoston ennakointijaosto on ottanut tehtäväkseen laatia edellä mainitun tulevaisuusstrategian luomisen. Tulevaisuuden liikuntapolitiikan toimintaympäristön ja agendan analysoinnin ohella strategia sisältää ehdotuksia siitä, mihin suuntaan suomalaista liikuntapolitiikkaa, toimenpiteitä, resursseja olisi ennakointitiedon perusteella järkevintä suunnata. Tavoite on saada strategia valmiiksi hyvissä ajoin ennen 2019 vaaleja.  

Samalla ennakointijaosto toivoo näistä tulevaisuusstrategioista tulevan pysyvä perinne, sillä liikunta jos mikä sen ansaitsee. Antamalla liikunnalle sen kaipaama yhteiskunnallinen arvonanto mahdollistetaan se, että liikunta voi palvella entistä enemmän siitä eläviä suomalaisia. Suomi tarvitsee lisää liikuntaa ja kunnianhimoinen tulevaisuusstrategia on siinä keskeinen väline.

Wallinheimo_Sinuhe_web_6606
(Kuva: Eduskunta)

Kirjoittaja on valtion liikuntaneuvoston jäsen ja ennakointijaoston puheenjohtaja, kansanedustaja Sinuhe Wallinheimo.


Palaa otsikoihin | 0 Kommenttia | Kommentoi



Tulosta
Ajankohtaista

20.6.2018 Lausunto soveltavan liikunnan arvioinnista

Valtion liikuntaneuvoston Liikuntatieteelliseltä Seuralta tilaama soveltavan liikunnan arviointi julkaistiin huhtikuussa 2018. Arviointiraportti ”Valtio soveltavan liikunnan ja vammaisurheilun edistäjänä” osoittaa, että soveltavaa liikuntaa ja vammaisurheilua on edistetty valtionhallinnossa pitkälti omana saarekkeenaan ja yksittäisillä toimenpiteillä edistyneimpien kuntien sekä alan järjestöjen kanssa. Arviolta 800.000 suomalaista tarvitsisi erityistä tukea liikkumiseen ja liikunnan harrastamiseen. Toimintarajoitteiset liikkuvat ja harrastavat liikuntaa muuta väestöä vähemmän ja hyvinvointia uhkaavat tekijät näyttävät kasautuvan usein samoille henkilöille. Liikuntalaki, tasa-arvo- ja yhdenvertaisuuslait, sopimus vammaisten henkilöiden oikeuksista (CRPD) sekä rakennuslaki luovat velvoitteen yhdenvertaisen liikuntakulttuurin aktiiviselle edistämiselle sekä eriarvoisuuden vähentämiselle liikunnassa. Arvioinnin mukaan valtion liikuntahallinnolla on jo vuosikymmenten ajan ollut keskeinen asema soveltavan liikunnan ja vammaisurheilun edistämisessä Suomessa.

Lue lisää

15.6.2018 Lausunto julkisen talouden suunnitelmasta vuosille 2019–2022

Viimeaikainen talouden ja työllisuuden kasvu ovat vahvistaneet Suomen julkista taloutta. Noususuhdannetta varjostaa kuitenkin rakenteellinen työttömyys sekä erityisesti väestön ikääntyminen. Väestön vanheneminen johtaa työikäisen väestön määrän pienemiseen sekä ennusteiden mukaan vauhdilla kasvaviin hoito- ja hoivamenoihin.

Lue lisää

26.3.2018 VLN:n näkemyksiä OKM:n tulevaisuuskatsauksen valmisteluun

Suomi on kansainvälisten vertailujen valossa yksi maailman turvallisimmista, vauraimmista, edistyksellisimmistä ja vakaimmista yhteiskunnista. Viimeaikaiset selvitykset ja asiantuntijalausunnot osoittavat kuitenkin, että globaali muutos, eriytyvät yksilölliset tarpeet ja ratkottavien ongelmien monimutkaisuus haastavat valtionhallintoa uudistamaan toimintatapojaan. Muutos on välttämätöntä tilanteessa, jossa väestö ikääntyy ja huoltosuhde muuttuu julkisen talouden näkökulmasta haastavampaan suuntaan.

Lue lisää