Valtion liikuntaneuvosto

Blogi

14.3.2016 7.20

Valtion liikuntaneuvoston puheenjohtaja Tapio Korjuksen katsaus

Valtion liikuntaneuvoston toimikausi starttasi tasan puoli vuotta sitten. Tähän aikaan on mahtunut paljon työtä. Liikuntaneuvostolla on pitkä historiansa. Tapoja, joilla olemme tottuneet tekemään, näkemään ja kokemaan, haastetaan kuitenkin urakalla.

Tuskin on yhtäkään yhteiskunnallista toimijaa, organisaatiota tai järjestöä, joka ei peilaisi asemaansa suhteessa yhteiskunnan muutokseen, sopeuttaisi ja reivaisi toimintojaan sekä puntaroisi ajankohtaisia painopistealueita – näin tapahtuu myös valtion liikuntaneuvostossa. Liikuntaneuvoston pitää myös kantaa osaltaan vastuuta siitä, että liikunta ja urheilu saavat näkyvämmän osan suomalaisesta yhteiskunnasta.


DSC01299
Tapio Korjus, valtion liikuntaneuvoston puheenjohtaja
 

Liikunnan ja urheilun toimintaympäristö asemoituu yhteiskuntaan monessa mielessä eri tavoin kuin mihin olemme tottuneet. Yhteiskunnan näkökulmasta keskeistä on, että mahdollisimman moni kansalainen kiinnittyy liikuntaan, urheiluun ja huippu-urheiluun itselleen parhaaksi soveltuvin tavoin. Jotta tässä onnistutaan, tarvitaankin aiempaa kokonaisvaltaisempia, eri toimijatahot yhteen kokoavia politiikkatoimia sekä osaavia ja innokkaita ihmisiä. Myös liikuntapolitiikassa pitää olla kykyä uudistua, vaikka se vaatisi isojakin uudistuksia.

 

Liikuntaneuvosto tulee toimikautensa aikana kuulemaan ministereitä. Tammikuussa kokouksessamme vieraili opetus- ja kulttuuriministeri Sanni Grahn-Laasonen ja vastaavasti maaliskuun kokouksessa perhe- ja peruspalveluministeri Juha Rehula. Kaikkien ministeriöiden toiminta tullaan arvioimaan toimikauden aikana ja samassa yhteydessä laaditaan myös näkemys kaikista painavimmista kehittämistarpeista. Uutena avauksena valtion liikuntaneuvosto pyrkii vahvistamaan yhteistyötä eduskunnan sivistysvaliokunnan kanssa, jonka neuvosto tapasi helmikuussa. Vuoropuhelulla on tarkoitus vahvistaa koulutuspolitiikan ja liikuntapolitiikan vuorovaikutusta.

 

Ministeri Sanni Grahn-Laasonen asetti neuvostolle jaostot vuoden lopussa, mikä on osaltaan tuonut neuvoston taustalle kasapäin asiantuntemusta, kokemusta ja uusia ajatuksia.

 

Tulemme voimallisesti satsaamaan nykytoimenpiteiden toimivuuden arviointiin: tehdäänkö oikeita asioita, jos tehdään – tehdäänkö niitä riittävillä volyymeilla. Tarkoituksena on käynnistää kokonaisarvioinnin lisäksi useita yksityiskohtaisempia arviointitöitä mm. huippu-urheilusta, Kunnossa kaiken ikää -ohjelmasta, liikuntalääketieteen keskusten toiminnasta ja niin edelleen. Työtä vie eteenpäin tutkimus- ja arviointijaosto puheenjohtajanaan kansanedustaja Sari Multala.

 

Suuri tilaus on sille, että neuvosto katsoisi pitkälle tulevaisuuteen, hahmottaisi liikuntakulttuurin suuret linjat, haastaisi ja sparraisi. Tulemme ennakoimaan, katsomaan vuosikymmeniä eteenpäin. Miettimään nykytiedon valossa ja yhteiskuntaan haistellen sitä, mitä tulee tapahtumaan jos tahti jatkuu nykyisellään. Ennakointijaosto on uusi avaus neuvoston kokonaisuudessa. Ennakointijaoston tehtävänä on puheenjohtaja Sinuhe Wallinheimon johdolla valmistella liikuntaneuvostolle liikuntakulttuuria käsittelevä tulevaisuusstrategia. Strategian taustoittaminen edellyttää liikuntakulttuuria kuvaavan tietopohjan kokonaisvaltaista analyysiä suhteessa globaaleihin ja yhteiskunnallisiin muutostekijöihin. Palaamme teemaan pian!

 

Kansanedustaja Hanna Kososen puheenjohtama yhdenvertaisuus- ja tasa-arvojaosto tehtävänä on tehdä aloitteita ja antaa lausuntoja liikkumis- ja toimimisesteisten liikuntaa sekä tasa-arvoa, yhdenvertaisuutta ja monikulttuurisuutta koskevista asioista. Jaosto tulee laatimaan seuranta- ja arviointisuunnitelman yhdenvertaisuus- ja tasa-arvokysymysten eri ulottuvuudet huomioiden. Työ on käynnistynyt kattavalla taustaselvityksellä ja päässyt sitä myöden vauhtiin.

 

Jatkossa käytössämme tulee olemaan entistä vahvempi ymmärrys ja tietopohja eri-ikäisten liikunnasta ja fyysisestä toimintakyvystä. Move! (http://www.edu.fi/move) on valtakunnallinen perusopetuksen 5. ja 8. vuosiluokkien oppilaille tarkoitettu fyysisen toimintakyvyn seurantajärjestelmä. Sen keskeisenä tarkoituksena on kannustaa omatoimiseen fyysisestä toimintakyvystä huolehtimiseen. Move-järjestelmään on kehitetty mittaristo, jonka avulla kerätään tietoa perusopetuksen oppilaiden fyysisen toimintakyvyn tilasta. Osiot mittaavat oppilaan kestävyyttä, voimaa, nopeutta, liikkuvuutta, tasapainoa ja motorisia perustaitoja. Tietoa hyödynnetään mm. 5. ja 8. vuosiluokilla koululaisille tehtävien laajojen terveystarkastusten yhteydessä.  Opetushallitus on kirjannut Move-mittaukset määräyksenä perusopetuksen opetussuunnitelman perusteisiin, jotka astuvat voimaan 1.8.2016 alkaen. Opetus- ja kulttuuriministeriö, valtion liikuntaneuvosto ja opetushallitus ovat 31.10.2013 sopineet Move!-seurantajärjestelmän hallinnoinnista. Valtion liikuntaneuvosto tulee julkaisemaan Hilma-ilmoituskanavassa avoimen kilpailutuksen järjestelmän toteuttamisesta lähipäivinä.

 

Valtion liikuntaneuvosto antoi 9.3.2016 opetus- ja kulttuuriministeriölle lausuntonsa liikuntaa edistävien järjestöjen toiminta-avustuksista sekä avustuskelpoisuudesta vuotta 2016 koskien. Ministeriö vastaa lopullisista päätöksistä ja asian loppuunsaattamisesta. Nykyinen neuvosto käsitteli avustuskokonaisuutta ensimmäistä kertaa. Neuvoston keskeisin viesti jatkon suhteen on kehittää avustustoimintaa yhteistyössä ministeriön kanssa. Tarkoituksena on välittömästi käynnistää toimet, joiden keskiössä ovat järjestöryhmittäisten avustuskriteereiden määrittely ja täsmentäminen sekä painokertoimien hahmottaminen. Myös kansanterveysjärjestöjen avustamisen osalta tulee päästä nykyistä selkeämpään kokonaisuuteen.


Tapio Korjus

puheenjohtaja

valtion liikuntaneuvosto


Palaa otsikoihin | 0 Kommenttia | Kommentoi


Nimimerkki
Otsikko
Kommentti *
Älä täytä
Tähdellä (*) merkityt kentät ovat pakollisia
Ei kommentteja


Tulosta
Ajankohtaista

20.6.2018 Lausunto soveltavan liikunnan arvioinnista

Valtion liikuntaneuvoston Liikuntatieteelliseltä Seuralta tilaama soveltavan liikunnan arviointi julkaistiin huhtikuussa 2018. Arviointiraportti ”Valtio soveltavan liikunnan ja vammaisurheilun edistäjänä” osoittaa, että soveltavaa liikuntaa ja vammaisurheilua on edistetty valtionhallinnossa pitkälti omana saarekkeenaan ja yksittäisillä toimenpiteillä edistyneimpien kuntien sekä alan järjestöjen kanssa. Arviolta 800.000 suomalaista tarvitsisi erityistä tukea liikkumiseen ja liikunnan harrastamiseen. Toimintarajoitteiset liikkuvat ja harrastavat liikuntaa muuta väestöä vähemmän ja hyvinvointia uhkaavat tekijät näyttävät kasautuvan usein samoille henkilöille. Liikuntalaki, tasa-arvo- ja yhdenvertaisuuslait, sopimus vammaisten henkilöiden oikeuksista (CRPD) sekä rakennuslaki luovat velvoitteen yhdenvertaisen liikuntakulttuurin aktiiviselle edistämiselle sekä eriarvoisuuden vähentämiselle liikunnassa. Arvioinnin mukaan valtion liikuntahallinnolla on jo vuosikymmenten ajan ollut keskeinen asema soveltavan liikunnan ja vammaisurheilun edistämisessä Suomessa.

Lue lisää

15.6.2018 Lausunto julkisen talouden suunnitelmasta vuosille 2019–2022

Viimeaikainen talouden ja työllisuuden kasvu ovat vahvistaneet Suomen julkista taloutta. Noususuhdannetta varjostaa kuitenkin rakenteellinen työttömyys sekä erityisesti väestön ikääntyminen. Väestön vanheneminen johtaa työikäisen väestön määrän pienemiseen sekä ennusteiden mukaan vauhdilla kasvaviin hoito- ja hoivamenoihin.

Lue lisää

26.3.2018 VLN:n näkemyksiä OKM:n tulevaisuuskatsauksen valmisteluun

Suomi on kansainvälisten vertailujen valossa yksi maailman turvallisimmista, vauraimmista, edistyksellisimmistä ja vakaimmista yhteiskunnista. Viimeaikaiset selvitykset ja asiantuntijalausunnot osoittavat kuitenkin, että globaali muutos, eriytyvät yksilölliset tarpeet ja ratkottavien ongelmien monimutkaisuus haastavat valtionhallintoa uudistamaan toimintatapojaan. Muutos on välttämätöntä tilanteessa, jossa väestö ikääntyy ja huoltosuhde muuttuu julkisen talouden näkökulmasta haastavampaan suuntaan.

Lue lisää