Valtion liikuntaneuvosto

Blogi

17.12.2015 10.26

Liikuntaan panostamisen merkitys kasvaa tulevaisuuden kunnassa

Tulevaisuuden kunta -ajattelu nostaa päätään rakennemyllerrysten ja sote-uudistuksen keskellä. Hyvä näin. Meillä on oltavakin rohkeutta päivittää ja uudistaa näkemyksiämme ja siten vahvistaa hyvinvoinnin ja elinvoimaisuuden edellytyksiä monin tavoin.
Liikkumattomuuden haaste kaikkine sen aiheuttamine suorine ja välillisine kustannuksineen on osattava ”upottaa” tulevaisuuden kuntien tärkeimmän tehtävän, hyvinvoinnin edistämisen, sisään.

Ratkaisuja liikkeen lisäämiseen itse kunkin kansalaisen ja jokaisen tahon toimesta kyllä löytyy, kun vaan oivallamme oikein. Liikunnan puheeksi ottoon ja liikkumattomuuteen puuttuminen ovat Suomenkin mittapuulla miljardiluokan taloudellisia mahdollisuuksia. Liikkumattomuus kasvattaa sekä yksilöiden, työnantajien että yhteiskunnan taloudellista taakkaa ja haastaa yhteisen elinvoimaisuutemme. Niin selvää näyttöä on esimerkiksi tyypillisimpien kansansairauksiemme kohdalla liikkumattomuuden suorasta yhteydestä sairauksien puhkeamiseen ja etenemiseen, sekä niistä muodostuviin suoriin terveydenhuollon kustannuksiin, puhumattakaan sairauspoissaolojen ja ennenaikaisen eläköitymisen kustannuksista. Useimmissa tapauksissa olisi oikea-aikaisella liikuntaneuvonnalla iso tilaus.

Koska hyvinvointityötä tehdään kaikilla kunnan toimialueilla, kuuluu hyvinvointivastuu jatkossakin kunnille, ja siinä vastuussa painaa liikuntaan monialaisesti panostaminen paljon. Voisi jopa todeta, että soten muodostaessa lähivuosien aikana omat alueensa ja sosiaali- ja terveydenhuollon vastuunsa, on jäljelle jäävällä tulevaisuuden peruskunnalla suoranainen näytönpaikka. Paikka näyttää, kuinka se vahvistaa elinvoimaansa ja asukkaidensa hyvinvointia rakentamalla kuntalaislähtöistä, liikkumaan ja osallistumaan houkuttelevaa elinympäristöä sekä oivaltavaa opetus- ja kulttuuritoimen palvelutarjotinta. Näyttää, kuinka se mahdollistaa liikkuvan kokonaiskoulupäivän, järjestää liikuntapaikkojen saavutettavuuden matalalla kynnyksellä, ja tekee hyvää kumppanuutta paikallisten yhteisöjen kanssa. Näyttää, että sillä on varaa antaa liikuntaan panostamisen palvelulupaus, joka vahvistaa myös asukkaiden omavastuun ottokykyä.

Näissä talkoissa ei haittaa, että jokainen ottaa itseään niskasta kiinni, ja laittaa itselle mahdollisen panoksensa liikkumattomuuden voittamiseen ja liikaa istuvan elämäntavan muutokseen. Kaveri seuraa helposti esimerkkiä.

Suunnittelija Suvi Helanen
Valtion liikuntaneuvoston jäsen

Palaa otsikoihin | 0 Kommenttia | Kommentoi


Nimimerkki
Otsikko
Kommentti *
Älä täytä
Tähdellä (*) merkityt kentät ovat pakollisia
Ei kommentteja


Tulosta
Ajankohtaista

26.3.2018 VLN:n näkemyksiä OKM:n tulevaisuuskatsauksen valmisteluun

Suomi on kansainvälisten vertailujen valossa yksi maailman turvallisimmista, vauraimmista, edistyksellisimmistä ja vakaimmista yhteiskunnista. Viimeaikaiset selvitykset ja asiantuntijalausunnot osoittavat kuitenkin, että globaali muutos, eriytyvät yksilölliset tarpeet ja ratkottavien ongelmien monimutkaisuus haastavat valtionhallintoa uudistamaan toimintatapojaan. Muutos on välttämätöntä tilanteessa, jossa väestö ikääntyy ja huoltosuhde muuttuu julkisen talouden näkökulmasta haastavampaan suuntaan.

Lue lisää

16.3.2018 Kunnossa kaiken ikää -ohjelman tuloksellisuus ja vaikutukset arvioidaan

Valtion liikuntaneuvosto on käynnistänyt Kunnossa kaiken ikää -ohjelman (KKI) arvioinnin. Arvioinnin toteuttaa Nordic Healthcare Groupin (NHG) johtama konsortio.

Lue lisää

7.3.2018 Lausunto hallituksen esityksestä varhaiskasvatuslaiksi

Valtion liikuntaneuvosto pitää varhaiskasvatuslakiuudistusta yhtenä keskeisimmistä valtionohjauskeinoista parantaa lasten ja nuorten kokonaisvaltaista kehitystä, hyvinvointia ja terveyttä. Varhaislapsuus on elämänvaihe, jonka aikana luodaan perusta lapsen lyhyen ja pitkän aikavälin kehitykselle niin sosiaalisesti, kognitiivisesti kuin myös terveellisiin elintapoihin liittyen. Valtaosa lapsen hyvinvointiin ja terveyteen vaikuttavista valinnoista tapahtuu perheissä. Toiseksi ratkaisevaa on laadukkaan varhaiskasvatustoiminnan järjestäminen. Varhaiskasvatus saavuttaa keskeisen osan ikäluokasta: vuonna 2016 varhaiskasvatuksessa oli kaikkiaan 243 946 lasta. Määrä vastaa noin 68 prosenttia väestön 1–6-vuotiaista lapsista. EU:ssa varhaiskasvatuksen merkitys on nähty ennen kaikkea tasa-arvoista koulutusta edistävänä, syrjäytymistä ehkäisevänä ja osallistavana tekijänä. Erityinen merkitys varhaiskasvatuksella on sosioekonomisesti heikommassa asemassa oleville lapsille.

Lue lisää