Valtion liikuntaneuvosto

Blogi

19.11.2015 13.40

Kunnossa koko ikä

Tämän päivän kuusi- ja seitsemänkymppisistä on yhä useammin mahdotonta sanoa päällepäin, onko heidän ikänsä lähempänä viittä- vai kahdeksaakymmentä. Väitän, että kulttuurinen muutos aktiivista elämää ja terveellisiä elintapoja ihannoivaan suuntaan on vaikuttanut tähän muutokseen enemmän kuin esimerkiksi lääketieteen kehittyminen.
Aktiivista elämää voi olla monenlaista. Ei taida olla lopulta niin väliä, lukeutuuko vanhoilla päivillään kulttuurin vai urheilun harrastajaksi, kunhan elämänasenne on aktiivinen ja arki on virikkeistä. Mielen ja kehon vointi ovat myös tutkitusti toisistaan riippuvaisia: muun muassa viime viikolla Helsingin sanomat kertoi tutkimustuloksista, joiden mukaan ihmisen jalkalihasten ja aivojen kunnon välillä on selvä yhteys.

Negatiivistä on puolestaan se, että sosioekonomiset terveys- ja hyvinvointierot kasvavat Suomessa. Lapsissa tämä näkyy selvästi, sillä liikunnan harrastaminen on hyvin polarisoitunutta ja joissakin lajeissa myös erittäin kallista: on entistä enemmän niitä, jotka liikkuvat todella paljon ja niitä, jotka eivät liiku lainkaan. Kultaisen keskitien kulkijat ovat vähentyneet. Lapsena omaksutut elintavat taas seuraavat meitä aikuisuuteen ja vanhuuteen.

Kansantaloudellisestikaan ei ole yhdentekevää, minkälaisessa kunnossa väestöpohjamme on. Ikääntyneiden ja vanhuuseläkkeelle jääneiden määrä kasvaa jatkuvasti eliniän pidentyessä.

Yksi Sipilän hallituksen kärkihankkeista on terveyden ja hyvinvoinnin edistäminen sekä nimenomaan eriarvoisuuden vähentäminen – ettei aktiivinen elämä jäisi ainakaan rahasta tai asuinpaikasta kiinni.

Tähän pyritään ennen kaikkea arkiympäristöjä muuttamalla: terveyttä edistävät ja aktiivisia elämäntapoja tukevat valinnat pyritään tekemään mahdollisimman helpoksi jokapäiväisessä elämässä. Eniten tukea tarvitseville etsitään ja kohdennetaan erikseen toimia. Ulkoilureitit, metsäautotiet, pyörätiet, jokamiehen kuntosalit ja muut lähiliikuntapaikat ovat jo nyt ympäri Suomen arkipäivää.

Mikkelin täydellinen liikuntakuukausi on hyvä esimerkki siitä, kuinka pienellä rahallisella panostuksella saatiin aikaan paljon liikettä kaikille ikäryhmille. Liikuntakuukauden malli oli kokeilukulttuuri, uusia liikkumismuotoja kehiteltiin erilaisin kokeiluin.

Liikunnassa kokeilut ovat silläkin tavalla vaarattomia, että joka tapauksessa aina syntyy liikettä, olipa kokeilu kuinka onnistunut tahansa.

Kun olemassa on alhaisella käyttöasteella oleva kuntosali, tiedotuskanavat, liikuntajärjestöjä ja päteviä ohjaajia, tarvitaan aina joku taho punomaan langat toisiinsa. Koordinointi on avainasemassa.

Mikkelissä luotiin erinomainen malli myös yhteistyöhön, joka nyt leviää muissa kaupungeissa. Mikkeliläisille ei muuten kuukausi riittänyt, vaan ensi vuodelle on luvassa unelmien liikuntavuosi.

Suomessa on paljon malleja, jotka lisäävät liikettä erinomaisella tavalla. Kärkihankkeen myötä levitetään toivottavasti juuri näitä toimintatapoja kansallisiksi. Liikunnan merkitys sairauksien ennaltaehkäisyssä ja hoidossa sekä yleensä ihmisten hyvinvoinnissa on valtava mahdollisuus, joka on vain otettava käyttöön.

Hanna Kosonen
Valtion liikuntaneuvoston jäsen
Kansanedustaja (kesk.)

Palaa otsikoihin | 0 Kommenttia | Kommentoi


Nimimerkki
Otsikko
Kommentti *
Älä täytä
Tähdellä (*) merkityt kentät ovat pakollisia
Ei kommentteja


Tulosta
Ajankohtaista

16.8.2018 Lausunto: kuuleminen kesäaikasäännöksistä

EU-komissio järjestää julkisen kuulemisen siitä, pitäisikö EU:n kesäaikadirektiiviä muuttaa ja nykyisestä kahdesti vuodessa tehtävästä kellonajan siirrosta luopua. Päätettäessä asiasta valtion liikuntaneuvosto pyytää kiinnittämään huomiota siihen, mitä vaikutuksia kesä- tai talviaikaan pysyvästi siirtymisellä voi olla liikunnan harrastamiseen ja fyysiseen aktiivisuuteen liittyen.

Lue lisää

20.6.2018 Lausunto soveltavan liikunnan arvioinnista

Valtion liikuntaneuvoston Liikuntatieteelliseltä Seuralta tilaama soveltavan liikunnan arviointi julkaistiin huhtikuussa 2018. Arviointiraportti ”Valtio soveltavan liikunnan ja vammaisurheilun edistäjänä” osoittaa, että soveltavaa liikuntaa ja vammaisurheilua on edistetty valtionhallinnossa pitkälti omana saarekkeenaan ja yksittäisillä toimenpiteillä edistyneimpien kuntien sekä alan järjestöjen kanssa. Arviolta 800.000 suomalaista tarvitsisi erityistä tukea liikkumiseen ja liikunnan harrastamiseen. Toimintarajoitteiset liikkuvat ja harrastavat liikuntaa muuta väestöä vähemmän ja hyvinvointia uhkaavat tekijät näyttävät kasautuvan usein samoille henkilöille. Liikuntalaki, tasa-arvo- ja yhdenvertaisuuslait, sopimus vammaisten henkilöiden oikeuksista (CRPD) sekä rakennuslaki luovat velvoitteen yhdenvertaisen liikuntakulttuurin aktiiviselle edistämiselle sekä eriarvoisuuden vähentämiselle liikunnassa. Arvioinnin mukaan valtion liikuntahallinnolla on jo vuosikymmenten ajan ollut keskeinen asema soveltavan liikunnan ja vammaisurheilun edistämisessä Suomessa.

Lue lisää

15.6.2018 Lausunto julkisen talouden suunnitelmasta vuosille 2019–2022

Viimeaikainen talouden ja työllisuuden kasvu ovat vahvistaneet Suomen julkista taloutta. Noususuhdannetta varjostaa kuitenkin rakenteellinen työttömyys sekä erityisesti väestön ikääntyminen. Väestön vanheneminen johtaa työikäisen väestön määrän pienemiseen sekä ennusteiden mukaan vauhdilla kasvaviin hoito- ja hoivamenoihin.

Lue lisää