Valtion liikuntaneuvosto

Blogi

19.11.2015 13.40

Kunnossa koko ikä

Tämän päivän kuusi- ja seitsemänkymppisistä on yhä useammin mahdotonta sanoa päällepäin, onko heidän ikänsä lähempänä viittä- vai kahdeksaakymmentä. Väitän, että kulttuurinen muutos aktiivista elämää ja terveellisiä elintapoja ihannoivaan suuntaan on vaikuttanut tähän muutokseen enemmän kuin esimerkiksi lääketieteen kehittyminen.
Aktiivista elämää voi olla monenlaista. Ei taida olla lopulta niin väliä, lukeutuuko vanhoilla päivillään kulttuurin vai urheilun harrastajaksi, kunhan elämänasenne on aktiivinen ja arki on virikkeistä. Mielen ja kehon vointi ovat myös tutkitusti toisistaan riippuvaisia: muun muassa viime viikolla Helsingin sanomat kertoi tutkimustuloksista, joiden mukaan ihmisen jalkalihasten ja aivojen kunnon välillä on selvä yhteys.

Negatiivistä on puolestaan se, että sosioekonomiset terveys- ja hyvinvointierot kasvavat Suomessa. Lapsissa tämä näkyy selvästi, sillä liikunnan harrastaminen on hyvin polarisoitunutta ja joissakin lajeissa myös erittäin kallista: on entistä enemmän niitä, jotka liikkuvat todella paljon ja niitä, jotka eivät liiku lainkaan. Kultaisen keskitien kulkijat ovat vähentyneet. Lapsena omaksutut elintavat taas seuraavat meitä aikuisuuteen ja vanhuuteen.

Kansantaloudellisestikaan ei ole yhdentekevää, minkälaisessa kunnossa väestöpohjamme on. Ikääntyneiden ja vanhuuseläkkeelle jääneiden määrä kasvaa jatkuvasti eliniän pidentyessä.

Yksi Sipilän hallituksen kärkihankkeista on terveyden ja hyvinvoinnin edistäminen sekä nimenomaan eriarvoisuuden vähentäminen – ettei aktiivinen elämä jäisi ainakaan rahasta tai asuinpaikasta kiinni.

Tähän pyritään ennen kaikkea arkiympäristöjä muuttamalla: terveyttä edistävät ja aktiivisia elämäntapoja tukevat valinnat pyritään tekemään mahdollisimman helpoksi jokapäiväisessä elämässä. Eniten tukea tarvitseville etsitään ja kohdennetaan erikseen toimia. Ulkoilureitit, metsäautotiet, pyörätiet, jokamiehen kuntosalit ja muut lähiliikuntapaikat ovat jo nyt ympäri Suomen arkipäivää.

Mikkelin täydellinen liikuntakuukausi on hyvä esimerkki siitä, kuinka pienellä rahallisella panostuksella saatiin aikaan paljon liikettä kaikille ikäryhmille. Liikuntakuukauden malli oli kokeilukulttuuri, uusia liikkumismuotoja kehiteltiin erilaisin kokeiluin.

Liikunnassa kokeilut ovat silläkin tavalla vaarattomia, että joka tapauksessa aina syntyy liikettä, olipa kokeilu kuinka onnistunut tahansa.

Kun olemassa on alhaisella käyttöasteella oleva kuntosali, tiedotuskanavat, liikuntajärjestöjä ja päteviä ohjaajia, tarvitaan aina joku taho punomaan langat toisiinsa. Koordinointi on avainasemassa.

Mikkelissä luotiin erinomainen malli myös yhteistyöhön, joka nyt leviää muissa kaupungeissa. Mikkeliläisille ei muuten kuukausi riittänyt, vaan ensi vuodelle on luvassa unelmien liikuntavuosi.

Suomessa on paljon malleja, jotka lisäävät liikettä erinomaisella tavalla. Kärkihankkeen myötä levitetään toivottavasti juuri näitä toimintatapoja kansallisiksi. Liikunnan merkitys sairauksien ennaltaehkäisyssä ja hoidossa sekä yleensä ihmisten hyvinvoinnissa on valtava mahdollisuus, joka on vain otettava käyttöön.

Hanna Kosonen
Valtion liikuntaneuvoston jäsen
Kansanedustaja (kesk.)

Palaa otsikoihin | 0 Kommenttia | Kommentoi



Tulosta
Ajankohtaista

26.3.2018 VLN:n näkemyksiä OKM:n tulevaisuuskatsauksen valmisteluun

Suomi on kansainvälisten vertailujen valossa yksi maailman turvallisimmista, vauraimmista, edistyksellisimmistä ja vakaimmista yhteiskunnista. Viimeaikaiset selvitykset ja asiantuntijalausunnot osoittavat kuitenkin, että globaali muutos, eriytyvät yksilölliset tarpeet ja ratkottavien ongelmien monimutkaisuus haastavat valtionhallintoa uudistamaan toimintatapojaan. Muutos on välttämätöntä tilanteessa, jossa väestö ikääntyy ja huoltosuhde muuttuu julkisen talouden näkökulmasta haastavampaan suuntaan.

Lue lisää

16.3.2018 Kunnossa kaiken ikää -ohjelman tuloksellisuus ja vaikutukset arvioidaan

Valtion liikuntaneuvosto on käynnistänyt Kunnossa kaiken ikää -ohjelman (KKI) arvioinnin. Arvioinnin toteuttaa Nordic Healthcare Groupin (NHG) johtama konsortio.

Lue lisää

7.3.2018 Lausunto hallituksen esityksestä varhaiskasvatuslaiksi

Valtion liikuntaneuvosto pitää varhaiskasvatuslakiuudistusta yhtenä keskeisimmistä valtionohjauskeinoista parantaa lasten ja nuorten kokonaisvaltaista kehitystä, hyvinvointia ja terveyttä. Varhaislapsuus on elämänvaihe, jonka aikana luodaan perusta lapsen lyhyen ja pitkän aikavälin kehitykselle niin sosiaalisesti, kognitiivisesti kuin myös terveellisiin elintapoihin liittyen. Valtaosa lapsen hyvinvointiin ja terveyteen vaikuttavista valinnoista tapahtuu perheissä. Toiseksi ratkaisevaa on laadukkaan varhaiskasvatustoiminnan järjestäminen. Varhaiskasvatus saavuttaa keskeisen osan ikäluokasta: vuonna 2016 varhaiskasvatuksessa oli kaikkiaan 243 946 lasta. Määrä vastaa noin 68 prosenttia väestön 1–6-vuotiaista lapsista. EU:ssa varhaiskasvatuksen merkitys on nähty ennen kaikkea tasa-arvoista koulutusta edistävänä, syrjäytymistä ehkäisevänä ja osallistavana tekijänä. Erityinen merkitys varhaiskasvatuksella on sosioekonomisesti heikommassa asemassa oleville lapsille.

Lue lisää