Valtion liikuntaneuvosto

Blogi

19.11.2015 13.40

Kunnossa koko ikä

Tämän päivän kuusi- ja seitsemänkymppisistä on yhä useammin mahdotonta sanoa päällepäin, onko heidän ikänsä lähempänä viittä- vai kahdeksaakymmentä. Väitän, että kulttuurinen muutos aktiivista elämää ja terveellisiä elintapoja ihannoivaan suuntaan on vaikuttanut tähän muutokseen enemmän kuin esimerkiksi lääketieteen kehittyminen.
Aktiivista elämää voi olla monenlaista. Ei taida olla lopulta niin väliä, lukeutuuko vanhoilla päivillään kulttuurin vai urheilun harrastajaksi, kunhan elämänasenne on aktiivinen ja arki on virikkeistä. Mielen ja kehon vointi ovat myös tutkitusti toisistaan riippuvaisia: muun muassa viime viikolla Helsingin sanomat kertoi tutkimustuloksista, joiden mukaan ihmisen jalkalihasten ja aivojen kunnon välillä on selvä yhteys.

Negatiivistä on puolestaan se, että sosioekonomiset terveys- ja hyvinvointierot kasvavat Suomessa. Lapsissa tämä näkyy selvästi, sillä liikunnan harrastaminen on hyvin polarisoitunutta ja joissakin lajeissa myös erittäin kallista: on entistä enemmän niitä, jotka liikkuvat todella paljon ja niitä, jotka eivät liiku lainkaan. Kultaisen keskitien kulkijat ovat vähentyneet. Lapsena omaksutut elintavat taas seuraavat meitä aikuisuuteen ja vanhuuteen.

Kansantaloudellisestikaan ei ole yhdentekevää, minkälaisessa kunnossa väestöpohjamme on. Ikääntyneiden ja vanhuuseläkkeelle jääneiden määrä kasvaa jatkuvasti eliniän pidentyessä.

Yksi Sipilän hallituksen kärkihankkeista on terveyden ja hyvinvoinnin edistäminen sekä nimenomaan eriarvoisuuden vähentäminen – ettei aktiivinen elämä jäisi ainakaan rahasta tai asuinpaikasta kiinni.

Tähän pyritään ennen kaikkea arkiympäristöjä muuttamalla: terveyttä edistävät ja aktiivisia elämäntapoja tukevat valinnat pyritään tekemään mahdollisimman helpoksi jokapäiväisessä elämässä. Eniten tukea tarvitseville etsitään ja kohdennetaan erikseen toimia. Ulkoilureitit, metsäautotiet, pyörätiet, jokamiehen kuntosalit ja muut lähiliikuntapaikat ovat jo nyt ympäri Suomen arkipäivää.

Mikkelin täydellinen liikuntakuukausi on hyvä esimerkki siitä, kuinka pienellä rahallisella panostuksella saatiin aikaan paljon liikettä kaikille ikäryhmille. Liikuntakuukauden malli oli kokeilukulttuuri, uusia liikkumismuotoja kehiteltiin erilaisin kokeiluin.

Liikunnassa kokeilut ovat silläkin tavalla vaarattomia, että joka tapauksessa aina syntyy liikettä, olipa kokeilu kuinka onnistunut tahansa.

Kun olemassa on alhaisella käyttöasteella oleva kuntosali, tiedotuskanavat, liikuntajärjestöjä ja päteviä ohjaajia, tarvitaan aina joku taho punomaan langat toisiinsa. Koordinointi on avainasemassa.

Mikkelissä luotiin erinomainen malli myös yhteistyöhön, joka nyt leviää muissa kaupungeissa. Mikkeliläisille ei muuten kuukausi riittänyt, vaan ensi vuodelle on luvassa unelmien liikuntavuosi.

Suomessa on paljon malleja, jotka lisäävät liikettä erinomaisella tavalla. Kärkihankkeen myötä levitetään toivottavasti juuri näitä toimintatapoja kansallisiksi. Liikunnan merkitys sairauksien ennaltaehkäisyssä ja hoidossa sekä yleensä ihmisten hyvinvoinnissa on valtava mahdollisuus, joka on vain otettava käyttöön.

Hanna Kosonen
Valtion liikuntaneuvoston jäsen
Kansanedustaja (kesk.)

Palaa otsikoihin | 0 Kommenttia | Kommentoi



Tulosta
Ajankohtaista

Soveltavan liikunnan arviointi käynnistynyt

Valtion liikuntaneuvosto arvioi valtionhallinnon toimenpiteet ja ohjauskeinot liikkumis- ja toimintaesteisten arkiliikunnassa, liikunnassa ja huippu-urheilussa

Lue lisää

Lausunto luonnoksesta valtakunnalliseksi nuorisotyön ja -politiikan ohjelmaksi

Valtakunnallinen nuorisotyön ja -politiikan ohjelma VANUPO on nuorisolakiin kirjattu, valtioneuvoston nelivuotiskausittain hyväksymä poikkihallinnollinen ohjelma, jonka tavoitteena on edistää nuorten kasvu- ja elinoloja. Valtion liikuntaneuvosto lausui luonnoksesta VANUPO-ohjelmakaudelle 2017-2019.

Lue lisää