Valtion liikuntaneuvosto

Blogi

12.1.2016 8.39

Kaikki keinot käyttöön harrastuskustannusten alentamiseen

Lasten ja nuorten liikunnan harrastaminen urheiluseuroissa on kallistunut roimasti viimeisten 10 vuoden aikana, mikä alkaa muodostua esteeksi lasten harrastamiseen. Yli puolet harrastuksensa lopettaneista on tutkimuksen mukaan kertonut harrastuksen kalleuden vaikuttaneen lopettamiseen.
Kilpaurheilulajeissa, joissa harrastusintensiteetti on kasvanut selvästi, harrastuksen hinta on noussut jopa kaksin- tai kolminkertaiseksi kymmenessä vuodessa. Myös vähäisempiä harjoitusmääriä vaativa harrasteliikunta on kallistunut jonkin verran.

Lasten liikunta-aktiivisuuteen ei saisi vaikuttaa perheen varakkuus, mutta erityisesti kilpaurheilun kustannukset ovat kohonneet jo esteeksi tavoitteelliselle harrastamiselle. Näin ei saisi olla. Lahjakkailla lapsilla tulisi olla mahdollisuus edetä kilpauralle ilman, että kustannukset nousevat esteeksi. Vähintään yhtä tärkeää on tarjota laadukasta toimintaa niille lapsille ja nuorille jotka eivät tähtää lajinsa huipulle mutta haluavat vain harrastaa ja liikkua säännöllisesti.

Opetus- ja kulttuuriministeri Sanni Grahn-Laasonen on asettanut yrittäjä Leena Harkimon johtaman työryhmän selvittämään, miten näitä kustannuksia voitaisiin alentaa. Tarkoitus olisi myös purkaa tarpeetonta sääntelyä seuratoiminnassa. Samoin valtionavustusjärjestelmään halutaan uudistusehdotuksia. On hyvä, että asiaan on tartuttu ministeriötasolla ja toivottavasti tuloksia saadaan konkreettisten toimenpide-ehdotusten muodossa. Seuratoiminnan kehittämiseksi rahoitus- ja avustusjärjestelmillä on suuri ohjaava vaikutus ja lajiliittojen ohjausvaikutus on tärkeä. Itse muutos pitää kuitenkin tapahtua liikuntaseuroissa.

Miksi esimerkiksi jalkapallo-, jääpallo-, jääkiekko-, salibandy joukkueet eivät voisi tehdä oheisharjoitteluita yhdessä? Voisiko kuvitella, että vaikka yleisurheiluseura voisi järjestää ne? Tai miksi ala-asteikäisten jalkapalloilijoiden oheisharjoitteluna ei voisi olla salibandyä tai vaikkapa miekkailua?  Onko luistelijoilla oltava oma tanssinopettaja, jos tanssiseura harjoittelee viereisessä salissa joka tapauksessa? Ja ennen kaikkea: jos lapsi haluaa harrastaa monta lajia, voisivatko seurat tehdä yhteistyötä valmennuksen lisäksi myös maksujen keräämisessä?

Yhteistyöllä eri lajien kesken saataisiin monipuolisia harrastemuotoja, joissa seurat voisivat keskittyä kukin oman lajinsa ohjaamiseen taaten kuitenkin lapsille monipuolista harjoittelua. Monessa seurassa ongelmana on talkootekijöiden puute, kunnilla taas harjoitustilojen vähyys ja toisaalta vähien resurssien jakaminen monelle toimijalle. Nämä resurssit tulevat – valitettavasti – eittämättä koko ajan vähenemään. Kannustamalla seuroja toimimaan keskenään sekä lisäämällä yhteistyötä myös koulujen kanssa voidaan helpottaa niin perheiden arkea kuin lasten harrastuskustannuksia. Urheiluseurojen harjoitukset voisivat tulla osaksi koulujen kerhotoimintaa ja tavoitteellista valmennusta lisätä osaksi koulupäivää, kuten esim. Vantaalla tehdäänkin ensi vuodesta lähtien. Näin saataisiin samalla lyhennettyä myös lasten ”työpäivää” ja lisättyä perheiden yhteistä aikaa.

Lapsena tapahtuvan liikunnallisuuden yhteys myöhempien elinvuosien liikunta-aktiivisuudelle on todistettu tieteellisesti. Lukuisat tutkimukset kertovat samaa tarinaa. Jo hyvä liikuntanumero koulussa ja tyytyväisyys omaan kuntoon ovat osoittautuneet positiivisiksi kannustimiksi liikunnalliseen elämäntapaan. Asia on tärkeä ja huoli kasvavien sukupolvien terveydestä meille kaikille yhteinen.  Meillä on myös näyttöä kekseliäästä ja aktiivisesta ruohonjuuritason seuratoiminnasta. Monipuolisella harrastamisella ja liikkumisella lapsena ja nuorena luodaan parhaat edellytykset niin terveelle aikuisuudelle kuin huippu-urheilullekin. Kaikki keinot monipuolisen liikunnan ja harrastuskustannusten alentamisen edistämiseksi tulisi ottaa käyttöön.

Sari Multala
Valtion liikuntaneuvoston jäsen
Kansanedustaja

Palaa otsikoihin | 0 Kommenttia | Kommentoi


Nimimerkki
Otsikko
Kommentti *
Älä täytä
Tähdellä (*) merkityt kentät ovat pakollisia
Ei kommentteja


Tulosta
Ajankohtaista

26.3.2018 VLN:n näkemyksiä OKM:n tulevaisuuskatsauksen valmisteluun

Suomi on kansainvälisten vertailujen valossa yksi maailman turvallisimmista, vauraimmista, edistyksellisimmistä ja vakaimmista yhteiskunnista. Viimeaikaiset selvitykset ja asiantuntijalausunnot osoittavat kuitenkin, että globaali muutos, eriytyvät yksilölliset tarpeet ja ratkottavien ongelmien monimutkaisuus haastavat valtionhallintoa uudistamaan toimintatapojaan. Muutos on välttämätöntä tilanteessa, jossa väestö ikääntyy ja huoltosuhde muuttuu julkisen talouden näkökulmasta haastavampaan suuntaan.

Lue lisää

16.3.2018 Kunnossa kaiken ikää -ohjelman tuloksellisuus ja vaikutukset arvioidaan

Valtion liikuntaneuvosto on käynnistänyt Kunnossa kaiken ikää -ohjelman (KKI) arvioinnin. Arvioinnin toteuttaa Nordic Healthcare Groupin (NHG) johtama konsortio.

Lue lisää

7.3.2018 Lausunto hallituksen esityksestä varhaiskasvatuslaiksi

Valtion liikuntaneuvosto pitää varhaiskasvatuslakiuudistusta yhtenä keskeisimmistä valtionohjauskeinoista parantaa lasten ja nuorten kokonaisvaltaista kehitystä, hyvinvointia ja terveyttä. Varhaislapsuus on elämänvaihe, jonka aikana luodaan perusta lapsen lyhyen ja pitkän aikavälin kehitykselle niin sosiaalisesti, kognitiivisesti kuin myös terveellisiin elintapoihin liittyen. Valtaosa lapsen hyvinvointiin ja terveyteen vaikuttavista valinnoista tapahtuu perheissä. Toiseksi ratkaisevaa on laadukkaan varhaiskasvatustoiminnan järjestäminen. Varhaiskasvatus saavuttaa keskeisen osan ikäluokasta: vuonna 2016 varhaiskasvatuksessa oli kaikkiaan 243 946 lasta. Määrä vastaa noin 68 prosenttia väestön 1–6-vuotiaista lapsista. EU:ssa varhaiskasvatuksen merkitys on nähty ennen kaikkea tasa-arvoista koulutusta edistävänä, syrjäytymistä ehkäisevänä ja osallistavana tekijänä. Erityinen merkitys varhaiskasvatuksella on sosioekonomisesti heikommassa asemassa oleville lapsille.

Lue lisää