Valtion liikuntaneuvosto

Blogi

12.1.2016 8.39

Kaikki keinot käyttöön harrastuskustannusten alentamiseen

Lasten ja nuorten liikunnan harrastaminen urheiluseuroissa on kallistunut roimasti viimeisten 10 vuoden aikana, mikä alkaa muodostua esteeksi lasten harrastamiseen. Yli puolet harrastuksensa lopettaneista on tutkimuksen mukaan kertonut harrastuksen kalleuden vaikuttaneen lopettamiseen.
Kilpaurheilulajeissa, joissa harrastusintensiteetti on kasvanut selvästi, harrastuksen hinta on noussut jopa kaksin- tai kolminkertaiseksi kymmenessä vuodessa. Myös vähäisempiä harjoitusmääriä vaativa harrasteliikunta on kallistunut jonkin verran.

Lasten liikunta-aktiivisuuteen ei saisi vaikuttaa perheen varakkuus, mutta erityisesti kilpaurheilun kustannukset ovat kohonneet jo esteeksi tavoitteelliselle harrastamiselle. Näin ei saisi olla. Lahjakkailla lapsilla tulisi olla mahdollisuus edetä kilpauralle ilman, että kustannukset nousevat esteeksi. Vähintään yhtä tärkeää on tarjota laadukasta toimintaa niille lapsille ja nuorille jotka eivät tähtää lajinsa huipulle mutta haluavat vain harrastaa ja liikkua säännöllisesti.

Opetus- ja kulttuuriministeri Sanni Grahn-Laasonen on asettanut yrittäjä Leena Harkimon johtaman työryhmän selvittämään, miten näitä kustannuksia voitaisiin alentaa. Tarkoitus olisi myös purkaa tarpeetonta sääntelyä seuratoiminnassa. Samoin valtionavustusjärjestelmään halutaan uudistusehdotuksia. On hyvä, että asiaan on tartuttu ministeriötasolla ja toivottavasti tuloksia saadaan konkreettisten toimenpide-ehdotusten muodossa. Seuratoiminnan kehittämiseksi rahoitus- ja avustusjärjestelmillä on suuri ohjaava vaikutus ja lajiliittojen ohjausvaikutus on tärkeä. Itse muutos pitää kuitenkin tapahtua liikuntaseuroissa.

Miksi esimerkiksi jalkapallo-, jääpallo-, jääkiekko-, salibandy joukkueet eivät voisi tehdä oheisharjoitteluita yhdessä? Voisiko kuvitella, että vaikka yleisurheiluseura voisi järjestää ne? Tai miksi ala-asteikäisten jalkapalloilijoiden oheisharjoitteluna ei voisi olla salibandyä tai vaikkapa miekkailua?  Onko luistelijoilla oltava oma tanssinopettaja, jos tanssiseura harjoittelee viereisessä salissa joka tapauksessa? Ja ennen kaikkea: jos lapsi haluaa harrastaa monta lajia, voisivatko seurat tehdä yhteistyötä valmennuksen lisäksi myös maksujen keräämisessä?

Yhteistyöllä eri lajien kesken saataisiin monipuolisia harrastemuotoja, joissa seurat voisivat keskittyä kukin oman lajinsa ohjaamiseen taaten kuitenkin lapsille monipuolista harjoittelua. Monessa seurassa ongelmana on talkootekijöiden puute, kunnilla taas harjoitustilojen vähyys ja toisaalta vähien resurssien jakaminen monelle toimijalle. Nämä resurssit tulevat – valitettavasti – eittämättä koko ajan vähenemään. Kannustamalla seuroja toimimaan keskenään sekä lisäämällä yhteistyötä myös koulujen kanssa voidaan helpottaa niin perheiden arkea kuin lasten harrastuskustannuksia. Urheiluseurojen harjoitukset voisivat tulla osaksi koulujen kerhotoimintaa ja tavoitteellista valmennusta lisätä osaksi koulupäivää, kuten esim. Vantaalla tehdäänkin ensi vuodesta lähtien. Näin saataisiin samalla lyhennettyä myös lasten ”työpäivää” ja lisättyä perheiden yhteistä aikaa.

Lapsena tapahtuvan liikunnallisuuden yhteys myöhempien elinvuosien liikunta-aktiivisuudelle on todistettu tieteellisesti. Lukuisat tutkimukset kertovat samaa tarinaa. Jo hyvä liikuntanumero koulussa ja tyytyväisyys omaan kuntoon ovat osoittautuneet positiivisiksi kannustimiksi liikunnalliseen elämäntapaan. Asia on tärkeä ja huoli kasvavien sukupolvien terveydestä meille kaikille yhteinen.  Meillä on myös näyttöä kekseliäästä ja aktiivisesta ruohonjuuritason seuratoiminnasta. Monipuolisella harrastamisella ja liikkumisella lapsena ja nuorena luodaan parhaat edellytykset niin terveelle aikuisuudelle kuin huippu-urheilullekin. Kaikki keinot monipuolisen liikunnan ja harrastuskustannusten alentamisen edistämiseksi tulisi ottaa käyttöön.

Sari Multala
Valtion liikuntaneuvoston jäsen
Kansanedustaja

Palaa otsikoihin | 0 Kommenttia | Kommentoi


Nimimerkki
Otsikko
Kommentti *
Älä täytä
Tähdellä (*) merkityt kentät ovat pakollisia
Ei kommentteja


Tulosta
Ajankohtaista

Lausunto luonnoksesta valtakunnalliseksi nuorisotyön ja -politiikan ohjelmaksi

Valtakunnallinen nuorisotyön ja -politiikan ohjelma VANUPO on nuorisolakiin kirjattu, valtioneuvoston nelivuotiskausittain hyväksymä poikkihallinnollinen ohjelma, jonka tavoitteena on edistää nuorten kasvu- ja elinoloja. Valtion liikuntaneuvosto lausui luonnoksesta VANUPO-ohjelmakaudelle 2017-2019.

Lue lisää

Lausunto vammaispalvelulaista

Liikuntaneuvosto pitää ensiarvoisen tärkeänä, että vammaislain uudistamisen yhteydessä pidetään huoli vammaisten mahdollisuuksista osallistua kulttuurielämään, virkistys- ja vapaa-ajantoimintaan sekä liikuntaan ja urheiluun. Vammaisliikkujan liikuntaan liittyy paljon tukitoimia, joihin vammaispalvelut voivat merkittävästi vaikuttaa. Näitä ovat mm. avustajien tarpeellinen tuntimäärä liikuntaan, liikuntaan tarvittavien apuvälineiden myöntäminen, tarvittavien kuljetuspalveluiden järjestäminen.

Lue lisää

Lausunto huippu-urheilun ulkoisesta arvioinnista

Tammikuussa 2017 julkaistun huippu-urheilun ulkoisen arvioinnin perusteella huippu-urheilun yhteiskunnallinen viitekehys, tavoiteasetanta, resursointi ja ohjauspolitiikka eivät nykymuodossaan muodosta loogista ja tuloksekasta kokonaisuutta. Liikuntaneuvosto pitää välttämättömänä käynnistää toimenpiteitä, jotka vahvistavat huippu-urheilun yhteiskunnallista perustelua ja tiedolla johtamisen käytäntöjä. Avustusjärjestelmien läpinäkyvyys, selkeys sekä yhdessä tehdyt, valinnat ovat välttämättömiä huippu-urheilun tuloksellisuuden lisäämisessä.

Lue lisää