Valtion liikuntaneuvosto

Blogi

12.1.2016 8.39

Kaikki keinot käyttöön harrastuskustannusten alentamiseen

Lasten ja nuorten liikunnan harrastaminen urheiluseuroissa on kallistunut roimasti viimeisten 10 vuoden aikana, mikä alkaa muodostua esteeksi lasten harrastamiseen. Yli puolet harrastuksensa lopettaneista on tutkimuksen mukaan kertonut harrastuksen kalleuden vaikuttaneen lopettamiseen.
Kilpaurheilulajeissa, joissa harrastusintensiteetti on kasvanut selvästi, harrastuksen hinta on noussut jopa kaksin- tai kolminkertaiseksi kymmenessä vuodessa. Myös vähäisempiä harjoitusmääriä vaativa harrasteliikunta on kallistunut jonkin verran.

Lasten liikunta-aktiivisuuteen ei saisi vaikuttaa perheen varakkuus, mutta erityisesti kilpaurheilun kustannukset ovat kohonneet jo esteeksi tavoitteelliselle harrastamiselle. Näin ei saisi olla. Lahjakkailla lapsilla tulisi olla mahdollisuus edetä kilpauralle ilman, että kustannukset nousevat esteeksi. Vähintään yhtä tärkeää on tarjota laadukasta toimintaa niille lapsille ja nuorille jotka eivät tähtää lajinsa huipulle mutta haluavat vain harrastaa ja liikkua säännöllisesti.

Opetus- ja kulttuuriministeri Sanni Grahn-Laasonen on asettanut yrittäjä Leena Harkimon johtaman työryhmän selvittämään, miten näitä kustannuksia voitaisiin alentaa. Tarkoitus olisi myös purkaa tarpeetonta sääntelyä seuratoiminnassa. Samoin valtionavustusjärjestelmään halutaan uudistusehdotuksia. On hyvä, että asiaan on tartuttu ministeriötasolla ja toivottavasti tuloksia saadaan konkreettisten toimenpide-ehdotusten muodossa. Seuratoiminnan kehittämiseksi rahoitus- ja avustusjärjestelmillä on suuri ohjaava vaikutus ja lajiliittojen ohjausvaikutus on tärkeä. Itse muutos pitää kuitenkin tapahtua liikuntaseuroissa.

Miksi esimerkiksi jalkapallo-, jääpallo-, jääkiekko-, salibandy joukkueet eivät voisi tehdä oheisharjoitteluita yhdessä? Voisiko kuvitella, että vaikka yleisurheiluseura voisi järjestää ne? Tai miksi ala-asteikäisten jalkapalloilijoiden oheisharjoitteluna ei voisi olla salibandyä tai vaikkapa miekkailua?  Onko luistelijoilla oltava oma tanssinopettaja, jos tanssiseura harjoittelee viereisessä salissa joka tapauksessa? Ja ennen kaikkea: jos lapsi haluaa harrastaa monta lajia, voisivatko seurat tehdä yhteistyötä valmennuksen lisäksi myös maksujen keräämisessä?

Yhteistyöllä eri lajien kesken saataisiin monipuolisia harrastemuotoja, joissa seurat voisivat keskittyä kukin oman lajinsa ohjaamiseen taaten kuitenkin lapsille monipuolista harjoittelua. Monessa seurassa ongelmana on talkootekijöiden puute, kunnilla taas harjoitustilojen vähyys ja toisaalta vähien resurssien jakaminen monelle toimijalle. Nämä resurssit tulevat – valitettavasti – eittämättä koko ajan vähenemään. Kannustamalla seuroja toimimaan keskenään sekä lisäämällä yhteistyötä myös koulujen kanssa voidaan helpottaa niin perheiden arkea kuin lasten harrastuskustannuksia. Urheiluseurojen harjoitukset voisivat tulla osaksi koulujen kerhotoimintaa ja tavoitteellista valmennusta lisätä osaksi koulupäivää, kuten esim. Vantaalla tehdäänkin ensi vuodesta lähtien. Näin saataisiin samalla lyhennettyä myös lasten ”työpäivää” ja lisättyä perheiden yhteistä aikaa.

Lapsena tapahtuvan liikunnallisuuden yhteys myöhempien elinvuosien liikunta-aktiivisuudelle on todistettu tieteellisesti. Lukuisat tutkimukset kertovat samaa tarinaa. Jo hyvä liikuntanumero koulussa ja tyytyväisyys omaan kuntoon ovat osoittautuneet positiivisiksi kannustimiksi liikunnalliseen elämäntapaan. Asia on tärkeä ja huoli kasvavien sukupolvien terveydestä meille kaikille yhteinen.  Meillä on myös näyttöä kekseliäästä ja aktiivisesta ruohonjuuritason seuratoiminnasta. Monipuolisella harrastamisella ja liikkumisella lapsena ja nuorena luodaan parhaat edellytykset niin terveelle aikuisuudelle kuin huippu-urheilullekin. Kaikki keinot monipuolisen liikunnan ja harrastuskustannusten alentamisen edistämiseksi tulisi ottaa käyttöön.

Sari Multala
Valtion liikuntaneuvoston jäsen
Kansanedustaja

Palaa otsikoihin | 0 Kommenttia | Kommentoi



Tulosta
Ajankohtaista

20.6.2018 Lausunto soveltavan liikunnan arvioinnista

Valtion liikuntaneuvoston Liikuntatieteelliseltä Seuralta tilaama soveltavan liikunnan arviointi julkaistiin huhtikuussa 2018. Arviointiraportti ”Valtio soveltavan liikunnan ja vammaisurheilun edistäjänä” osoittaa, että soveltavaa liikuntaa ja vammaisurheilua on edistetty valtionhallinnossa pitkälti omana saarekkeenaan ja yksittäisillä toimenpiteillä edistyneimpien kuntien sekä alan järjestöjen kanssa. Arviolta 800.000 suomalaista tarvitsisi erityistä tukea liikkumiseen ja liikunnan harrastamiseen. Toimintarajoitteiset liikkuvat ja harrastavat liikuntaa muuta väestöä vähemmän ja hyvinvointia uhkaavat tekijät näyttävät kasautuvan usein samoille henkilöille. Liikuntalaki, tasa-arvo- ja yhdenvertaisuuslait, sopimus vammaisten henkilöiden oikeuksista (CRPD) sekä rakennuslaki luovat velvoitteen yhdenvertaisen liikuntakulttuurin aktiiviselle edistämiselle sekä eriarvoisuuden vähentämiselle liikunnassa. Arvioinnin mukaan valtion liikuntahallinnolla on jo vuosikymmenten ajan ollut keskeinen asema soveltavan liikunnan ja vammaisurheilun edistämisessä Suomessa.

Lue lisää

15.6.2018 Lausunto julkisen talouden suunnitelmasta vuosille 2019–2022

Viimeaikainen talouden ja työllisuuden kasvu ovat vahvistaneet Suomen julkista taloutta. Noususuhdannetta varjostaa kuitenkin rakenteellinen työttömyys sekä erityisesti väestön ikääntyminen. Väestön vanheneminen johtaa työikäisen väestön määrän pienemiseen sekä ennusteiden mukaan vauhdilla kasvaviin hoito- ja hoivamenoihin.

Lue lisää

26.3.2018 VLN:n näkemyksiä OKM:n tulevaisuuskatsauksen valmisteluun

Suomi on kansainvälisten vertailujen valossa yksi maailman turvallisimmista, vauraimmista, edistyksellisimmistä ja vakaimmista yhteiskunnista. Viimeaikaiset selvitykset ja asiantuntijalausunnot osoittavat kuitenkin, että globaali muutos, eriytyvät yksilölliset tarpeet ja ratkottavien ongelmien monimutkaisuus haastavat valtionhallintoa uudistamaan toimintatapojaan. Muutos on välttämätöntä tilanteessa, jossa väestö ikääntyy ja huoltosuhde muuttuu julkisen talouden näkökulmasta haastavampaan suuntaan.

Lue lisää