Valtion liikuntaneuvosto

Valtion liikuntaneuvoston julkaisut

18.4.2018 13.14

Toimintarajoitteisten liikunnan ja urheilun edistämisessä korostuu koko valtionhallinnon toiminta

Valtion liikuntahallinnolla on keskeinen asema soveltavan liikunnan ja vammaisurheilun kehittämisessä. Mitä enemmän ihmisellä on liikkumis- ja toimintarajoitteita, sitä enemmän merkitystä on myös eri hallinnonalojen ratkaisuilla, selviää tänään julkaistusta valtionhallinnon toimenpiteiden arvioinnissa soveltavan liikunnan ja vammaisurheilun alueella.

Liikuntalain tavoitteena on edistää eri väestöryhmien mahdollisuuksia liikkua ja harrastaa liikuntaa sekä huippu-urheilua. Yhdenvertaisuus ja tasa-arvo ovat lähtökohtia lain tavoitteiden toteuttamisessa. Esimerkiksi vamma, sairaus ja alentunut toimintakyky voivat olla este liikkumiselle arjessa tai liikunnan omatoimiselle tai ohjatulle harrastamiselle. Vähintään noin 15 % väestöstä eli reilulla 800 000 ihmisellä on toimintakyvyn rajoitteita. Osalla heistä on vaikea osallistua yleisesti tarjolla olevaan liikuntaan ja heidän liikunta vaatii soveltamista sekä erityisosaamista.

 

Erityisryhmien liikunta, erityisliikunta, soveltava liikunta ja vammaishuippu-urheilu ovat tunnettuja käsitteitä valtion liikuntapolitiikassa. Valtionhallinnolla on pitkät perinteet soveltavan liikunnan ja vammaisurheilun edistämisessä. Soveltavan liikunnan ja vammaisurheilun historia osoittaa, että kun valtionhallinto on ”ottanut roolia” alan kehittämisessä, toiminta on nytkähtänyt kentällä eteenpäin.


Valtion liikuntaneuvoston tehtävänä on arvioida valtionhallinnon toimenpiteiden vaikutuksia liikunnan alueella. Liikuntalaissa määritelty arviointitehtävä kattaa opetus- ja kulttuuriministeriön johtaman liikuntapolitiikan lisäksi myös muut hallinnonalat siltä osin kuin niiden toiminnalla on vaikutusta liikkumisen, liikunnan ja huippu-urheilun edistämiseen.


Valtion liikuntaneuvoston (VLN) Liikuntatieteelliseltä Seuralta (LTS) tilaaman selvityksen ”Valtio soveltavan liikunnan ja vammaisurheilun edistäjänä” mukaan valtion liikuntahallinto kohdensi soveltavaan liikuntaan ja vammaisurheiluun suoraan noin kolme prosenttia valtion liikuntamäärärahoista. Lisäksi toimintarajoitteisten liikunnan ja urheilun edistäminen on inklusiivisesti mukana valtaosassa liikuntahallinnon muita määrärahoja ja avustuksia. Muut hallinnonalat rahoittavat soveltavaa liikuntaa epäsuorasti huomattavasti liikuntahallintoa enemmän.


Selvitys osoitti soveltavan liikunnan keskeisiksi kehittämistarpeiksi muun muassa toimialueen rajauksen epätarkkuuden, koordinaation puutteen valtionhallinnossa, tavoitteiden yleisyyden, strategioiden heikon tunnistettavuuden, arviointiohjauksen vähäisyyden, hallinnonalojen yhteisten työtapojen vähäisyyden sekä hallinnon ja järjestöjen satunnaisen vuorovaikutuksen.


Selvityksessä esitetään kahdeksan suositusta:

1. Luodaan liikuntahallinnolle seuranta- ja arviointijärjestelmä.

2. Panostetaan ”tiedolla johtamisessa” myös johtamiseen.

3. Varmistetaan toimintarajoitteisten ja -esteisten huomioon ottaminen koko väestölle kohdennetuissa liikuntatoimenpiteissä.

4. Hyödynnetään hallinnon ja järjestöjen yhteistyömahdollisuuksia.

5. Lisätään hallinnonalojen yhteistyötä yhteisten nimittäjien pohjalta (yhdenvertaisuus, esteettömyys, ikääntyminen).

6. Toteutetaan liikuntaa ohjaavia, eriarvoisuutta vähentäviä säädöksiä siinä laajuudessa kuin ne on tarkoitettu.

7. Lisätään toimenpiteitä kohderyhmiin, joiden edellytykset oman hyvinvoinnin edistämiseen liikunnan avulla ovat heikoimmat ja joiden tukeminen tuottaa suurimmat yhteiskunnalliset hyödyt.

8. Turvataan liikkumis- ja toimintaesteisille liikunta myös harrastuksena (ei vain kuntoutus- ja urheilumielessä).

 

Lisäksi ehdotetaan 16 kohdennettua kehittämistoimenpidettä teemoittain.


Nyt julkaistu arviointi on trilogian ensimmäinen osa. Myöhemmin keväällä ilmestyy tämän arvioinnin tausta-aineisto sekä nelivuotisvälein tuotettu kuntien erityisliikunnan tilannekatsaus. Näiden myötä käsissämme on kattava tilannekuva soveltavan liikunnan ja vammaisurheilun kokonaisuudesta.


Valtio soveltavan liikunnan ja vammaisurheilun edistäjänä (2018) julkaisun (Valtion liikuntaneuvoston julkaisuja 2018:2) voit lukea kokonaisuudessaan Valtion liikuntaneuvoston kotisivuilta osoitteessa www.liikuntaneuvosto.fi/julkaisut.

 

Lisätietoja:

Saku Rikala

erityisasiantuntija

Liikuntatieteellinen Seura ry

saku.rikala@lts.fi

p. 010 778 6605

 

Toni Piispanen

Valtion liikuntaneuvosto

toni.piispanen@minedu.fi

p. 029 533 0284


seoveltavan liikunnan kansi

Koko raportti pdf:nä



Palaa otsikoihin



Tulosta

Ajankohtaista

26.3.2018 VLN:n näkemyksiä OKM:n tulevaisuuskatsauksen valmisteluun

Suomi on kansainvälisten vertailujen valossa yksi maailman turvallisimmista, vauraimmista, edistyksellisimmistä ja vakaimmista yhteiskunnista. Viimeaikaiset selvitykset ja asiantuntijalausunnot osoittavat kuitenkin, että globaali muutos, eriytyvät yksilölliset tarpeet ja ratkottavien ongelmien monimutkaisuus haastavat valtionhallintoa uudistamaan toimintatapojaan. Muutos on välttämätöntä tilanteessa, jossa väestö ikääntyy ja huoltosuhde muuttuu julkisen talouden näkökulmasta haastavampaan suuntaan.

Lue lisää

16.3.2018 Kunnossa kaiken ikää -ohjelman tuloksellisuus ja vaikutukset arvioidaan

Valtion liikuntaneuvosto on käynnistänyt Kunnossa kaiken ikää -ohjelman (KKI) arvioinnin. Arvioinnin toteuttaa Nordic Healthcare Groupin (NHG) johtama konsortio.

Lue lisää

7.3.2018 Lausunto hallituksen esityksestä varhaiskasvatuslaiksi

Valtion liikuntaneuvosto pitää varhaiskasvatuslakiuudistusta yhtenä keskeisimmistä valtionohjauskeinoista parantaa lasten ja nuorten kokonaisvaltaista kehitystä, hyvinvointia ja terveyttä. Varhaislapsuus on elämänvaihe, jonka aikana luodaan perusta lapsen lyhyen ja pitkän aikavälin kehitykselle niin sosiaalisesti, kognitiivisesti kuin myös terveellisiin elintapoihin liittyen. Valtaosa lapsen hyvinvointiin ja terveyteen vaikuttavista valinnoista tapahtuu perheissä. Toiseksi ratkaisevaa on laadukkaan varhaiskasvatustoiminnan järjestäminen. Varhaiskasvatus saavuttaa keskeisen osan ikäluokasta: vuonna 2016 varhaiskasvatuksessa oli kaikkiaan 243 946 lasta. Määrä vastaa noin 68 prosenttia väestön 1–6-vuotiaista lapsista. EU:ssa varhaiskasvatuksen merkitys on nähty ennen kaikkea tasa-arvoista koulutusta edistävänä, syrjäytymistä ehkäisevänä ja osallistavana tekijänä. Erityinen merkitys varhaiskasvatuksella on sosioekonomisesti heikommassa asemassa oleville lapsille.

Lue lisää