Valtion liikuntaneuvosto

Valtion liikuntaneuvoston julkaisut

26.1.2018 12.00

Selvitys valtionhallinnon toimenpiteistä lasten ja nuorten harrastustoiminnan edistämiseksi

Valtion liikuntaneuvoston julkaisuja 2018:1

LNH kansi

Lue koko julkaisu (pdf) (7 MB)











TIEDOTE


Valtion tuki lasten ja nuorten harrastuksiin tulisi kohdentaa tarkemmin

 

Valtionhallinnon eri toimialat tukevat lasten ja nuorten harrastustoimintaa yhteensä 250–300 miljoonalla eurolla vuosittain. Avustusmuotoja harrastamisen edistämiseen joko suoraan tai välillisesti on vuositasolla yli 20. Myös ohjelmat, työryhmät ja erilaiset strategiatyöt ovat olleet yleisiä. Owal Group Oy:n toteuttaman selvityksen mukaan valtion ohjauksella ei ole kyetty turvaamaan erityisesti niiden lasten ja nuorten osallistumista, jotka eniten tarvitsevat tukea harrastustoimintaan. Selvityksessä suositetaankin, että valtionhallinnossa laaditaan kaikkien hallinnonalojen yhteiset, mitattavat tavoitteet lasten ja nuorten harrastustoiminnan kehittämiseksi. Strategian myötä runsaslukuisia avustusmuotoja tulisi koota vaikuttavimpiin kokonaisuuksiin. Erityistä tukea tarvitsevien lasten ja nuorten näkökulma tulee huomioida aiempaa konkreettisemmin.

 

Kaikkien lasten ja nuorten mahdollisuudesta mielekkääseen harrastustoimintaan on vallinnut yksimielinen tahtotila yhteiskunnallisessa keskustelussa. Lukuisista työryhmistä ja linjauksista huolimatta erityisesti kustannukset harrastamista estävänä tekijänä ovat nousseet toistuvasti otsikoihin. Valtion nuorisoneuvosto, valtion liikuntaneuvosto ja Sosiaali- ja terveysjärjestöjen avustuskeskus (STEA) käynnistivät keväällä 2017 arvioinnin, jonka tavoitteena oli selvittää valtion merkitys harrastustoiminnan mahdollistajana. Selvityksessä analysoitiin kaikkien valtionhallinnon toimialojen, kuten opetus-, liikunta-, nuoriso-, kulttuuri- ja sosiaali- ja terveystoimen toimenpiteet vuodesta 2005 lähtien. Syvällisempi katsaus tehtiin vuodesta 2016.

 

Lasten ja nuorten harrastaminen on laaja yhteiskunnallinen ilmiö, jota eri hallinnonalat lähestyvät eri tavoin. Osalle yhteiskunnan sektoreista harrastaminen on väline vähentää esimerkiksi syrjäytymistä, toiset puolestaan edistävät harrastamista itsessään. Avustuskäytäntöjen ja -järjestelmien moninaisuudesta johtuen valtionapuviranomaisilla ei ole tällä hetkellä kokonaiskuvaa siitä, miten harrastamisen tukemiseen tarkoitetut avustukset kohdentuvat kohderyhmittäin esimerkiksi eri-ikäisten, sukupuolen, maantieteellisen sijainnin tai muut taustamuuttujan suhteen. Avustustoiminnalle asetettujen tavoitteiden toteutumista ei näin ollen pystytä seuraamaan, jolloin rahoituksen ohjaava merkitys jää vähäiseksi.

 

Eri tutkimuksissa on selvitetty, että jopa 90 prosentilla lapsista ja nuorista on jokin harrastus. 80 prosentilla harrastus on mieluisa. Selvityksen mukaan valtion ohjauksella ei ole kuitenkaan kyetty turvaamaan erityisesti niiden lasten ja nuorten osallistumista, jotka eniten tarvitsevat monipuolista tukea harrastustoimintaan. Lapsilla ja nuorilla, joilla on jokin toimintarajoite, on erityinen haaste osallistua harrastustoimintaan. Kiusaamisen ja väkivallan esiintyminen harrastustoiminnassa koetaan myös esteeksi osallistua. Perheiden taloudellinen tilanne on noussut keskeiseksi harrastamiseen vaikuttavaksi keskustelunaiheeksi. Vuoden 2017 Nuorisobarometrin ennakkotietojen mukaan 39 prosenttia nuorista on jättänyt harrastuksen aloittamatta rahanpuutteen vuoksi, vuonna 2015 vastaava määrä oli 35 prosenttia. Myös niiden nuorten osuus on kasvussa, jotka keskeyttävät harrastuksen rahanpuutteen vuoksi (2017: 28 %, kun vastaava luku vuonna 2015 oli 18 %).

 

Valtion nuorisoneuvosto ja valtion liikuntaneuvosto pitävät välttämättömänä, että valtionneuvosto laatii viipymättä selkeän strategisen ohjelman mittareineen lasten ja nuorten harrastamisen edistämisestä. Erityisesti harrastustoiminnan katveeseen jäävät lapset ja nuoret tulee huomioida strategian laadinnassa. Avustuksia myöntävien ministeriöiden tulee yhteistyössä selvittää mahdollisuus yhdistää avustuksia isompiin kokonaisuuksiin. Avustusten hakemiseen, avustushakujen valmisteluun, käsittelyyn, seurantaan ja valvontaan kuluvaa aikaa on saatava kohtuullistettua. Erityisesti kouluissa tapahtuvan harrastustoiminnan avustuskokonaisuutta tulee koordinoida vahvemmin.

 

Valtion nuorisoneuvosto ja valtion liikuntaneuvosto kannattavat valtionavustustoiminnan kokonaisvaltaista uudistamista myös digitalisaation keinoin. Joulukuussa valmistunut esiselvitys valtionavustusten digitalisoinnista esitti kansallisen valtionavustustietovarannon perustamista. Neuvostot katsovat, että tämä olisi konkreettinen mahdollisuus lisätä valtionapuviranomaisten yhteistyötä ja siten myös arvioida avustustoiminnan vaikutuksia ja vaikuttavuutta. Valtionavustusprosessin menettelytapoja tulee myös selkeyttää ja yhdenmukaistaa.

 

Tarvitaan myös uusia keinoja eri kohderyhmien tavoittamiseksi. Opetus- ja kulttuuriministeriössä valmisteilla olevan Harrastuspassin ideana on yhdistää nuoren älypuhelimeen harrastusmahdollisuuksien tarjonta ja harrastuksien maksuttomuus eri keinoin. Tärkeää olisi, että passi keskustelisi saumattomasti myös valtion eri tukijärjestelmien kanssa.

 

Lisätietoja:

 

Mikko Wennberg

toimitusjohtaja

Owal Group Oy

mikko@owalgroup.com

puh. 050 1261

 

Laura Jauhola

Senior Consultant

Owal Group Oy

laura@owalgroup.com

puh. 050 443 1841

 

Herttaliisa Tuure

pääsihteeri

valtion nuorisoneuvosto

herttaliisa.tuure@minedu.fi

p. 0295 330 356

 

Minna Paajanen

pääsihteeri

valtion liikuntaneuvosto

minna.paajanen@minedu.fi

p. 0295 330 239

Timo Mulari

avustusvalmistelija

STEA

timo.mulari@stm.fi

p. 0295 163 142

 


Palaa otsikoihin



Tulosta

Ajankohtaista

16.8.2018 Lausunto: kuuleminen kesäaikasäännöksistä

EU-komissio järjestää julkisen kuulemisen siitä, pitäisikö EU:n kesäaikadirektiiviä muuttaa ja nykyisestä kahdesti vuodessa tehtävästä kellonajan siirrosta luopua. Päätettäessä asiasta valtion liikuntaneuvosto pyytää kiinnittämään huomiota siihen, mitä vaikutuksia kesä- tai talviaikaan pysyvästi siirtymisellä voi olla liikunnan harrastamiseen ja fyysiseen aktiivisuuteen liittyen.

Lue lisää

20.6.2018 Lausunto soveltavan liikunnan arvioinnista

Valtion liikuntaneuvoston Liikuntatieteelliseltä Seuralta tilaama soveltavan liikunnan arviointi julkaistiin huhtikuussa 2018. Arviointiraportti ”Valtio soveltavan liikunnan ja vammaisurheilun edistäjänä” osoittaa, että soveltavaa liikuntaa ja vammaisurheilua on edistetty valtionhallinnossa pitkälti omana saarekkeenaan ja yksittäisillä toimenpiteillä edistyneimpien kuntien sekä alan järjestöjen kanssa. Arviolta 800.000 suomalaista tarvitsisi erityistä tukea liikkumiseen ja liikunnan harrastamiseen. Toimintarajoitteiset liikkuvat ja harrastavat liikuntaa muuta väestöä vähemmän ja hyvinvointia uhkaavat tekijät näyttävät kasautuvan usein samoille henkilöille. Liikuntalaki, tasa-arvo- ja yhdenvertaisuuslait, sopimus vammaisten henkilöiden oikeuksista (CRPD) sekä rakennuslaki luovat velvoitteen yhdenvertaisen liikuntakulttuurin aktiiviselle edistämiselle sekä eriarvoisuuden vähentämiselle liikunnassa. Arvioinnin mukaan valtion liikuntahallinnolla on jo vuosikymmenten ajan ollut keskeinen asema soveltavan liikunnan ja vammaisurheilun edistämisessä Suomessa.

Lue lisää

15.6.2018 Lausunto julkisen talouden suunnitelmasta vuosille 2019–2022

Viimeaikainen talouden ja työllisuuden kasvu ovat vahvistaneet Suomen julkista taloutta. Noususuhdannetta varjostaa kuitenkin rakenteellinen työttömyys sekä erityisesti väestön ikääntyminen. Väestön vanheneminen johtaa työikäisen väestön määrän pienemiseen sekä ennusteiden mukaan vauhdilla kasvaviin hoito- ja hoivamenoihin.

Lue lisää