Valtion liikuntaneuvosto

Valtion liikuntaneuvoston julkaisut

26.1.2018 12.00

Selvitys valtionhallinnon toimenpiteistä lasten ja nuorten harrastustoiminnan edistämiseksi

Valtion liikuntaneuvoston julkaisuja 2018:1

LNH kansi

Lue koko julkaisu (pdf) (7 MB)











TIEDOTE


Valtion tuki lasten ja nuorten harrastuksiin tulisi kohdentaa tarkemmin

 

Valtionhallinnon eri toimialat tukevat lasten ja nuorten harrastustoimintaa yhteensä 250–300 miljoonalla eurolla vuosittain. Avustusmuotoja harrastamisen edistämiseen joko suoraan tai välillisesti on vuositasolla yli 20. Myös ohjelmat, työryhmät ja erilaiset strategiatyöt ovat olleet yleisiä. Owal Group Oy:n toteuttaman selvityksen mukaan valtion ohjauksella ei ole kyetty turvaamaan erityisesti niiden lasten ja nuorten osallistumista, jotka eniten tarvitsevat tukea harrastustoimintaan. Selvityksessä suositetaankin, että valtionhallinnossa laaditaan kaikkien hallinnonalojen yhteiset, mitattavat tavoitteet lasten ja nuorten harrastustoiminnan kehittämiseksi. Strategian myötä runsaslukuisia avustusmuotoja tulisi koota vaikuttavimpiin kokonaisuuksiin. Erityistä tukea tarvitsevien lasten ja nuorten näkökulma tulee huomioida aiempaa konkreettisemmin.

 

Kaikkien lasten ja nuorten mahdollisuudesta mielekkääseen harrastustoimintaan on vallinnut yksimielinen tahtotila yhteiskunnallisessa keskustelussa. Lukuisista työryhmistä ja linjauksista huolimatta erityisesti kustannukset harrastamista estävänä tekijänä ovat nousseet toistuvasti otsikoihin. Valtion nuorisoneuvosto, valtion liikuntaneuvosto ja Sosiaali- ja terveysjärjestöjen avustuskeskus (STEA) käynnistivät keväällä 2017 arvioinnin, jonka tavoitteena oli selvittää valtion merkitys harrastustoiminnan mahdollistajana. Selvityksessä analysoitiin kaikkien valtionhallinnon toimialojen, kuten opetus-, liikunta-, nuoriso-, kulttuuri- ja sosiaali- ja terveystoimen toimenpiteet vuodesta 2005 lähtien. Syvällisempi katsaus tehtiin vuodesta 2016.

 

Lasten ja nuorten harrastaminen on laaja yhteiskunnallinen ilmiö, jota eri hallinnonalat lähestyvät eri tavoin. Osalle yhteiskunnan sektoreista harrastaminen on väline vähentää esimerkiksi syrjäytymistä, toiset puolestaan edistävät harrastamista itsessään. Avustuskäytäntöjen ja -järjestelmien moninaisuudesta johtuen valtionapuviranomaisilla ei ole tällä hetkellä kokonaiskuvaa siitä, miten harrastamisen tukemiseen tarkoitetut avustukset kohdentuvat kohderyhmittäin esimerkiksi eri-ikäisten, sukupuolen, maantieteellisen sijainnin tai muut taustamuuttujan suhteen. Avustustoiminnalle asetettujen tavoitteiden toteutumista ei näin ollen pystytä seuraamaan, jolloin rahoituksen ohjaava merkitys jää vähäiseksi.

 

Eri tutkimuksissa on selvitetty, että jopa 90 prosentilla lapsista ja nuorista on jokin harrastus. 80 prosentilla harrastus on mieluisa. Selvityksen mukaan valtion ohjauksella ei ole kuitenkaan kyetty turvaamaan erityisesti niiden lasten ja nuorten osallistumista, jotka eniten tarvitsevat monipuolista tukea harrastustoimintaan. Lapsilla ja nuorilla, joilla on jokin toimintarajoite, on erityinen haaste osallistua harrastustoimintaan. Kiusaamisen ja väkivallan esiintyminen harrastustoiminnassa koetaan myös esteeksi osallistua. Perheiden taloudellinen tilanne on noussut keskeiseksi harrastamiseen vaikuttavaksi keskustelunaiheeksi. Vuoden 2017 Nuorisobarometrin ennakkotietojen mukaan 39 prosenttia nuorista on jättänyt harrastuksen aloittamatta rahanpuutteen vuoksi, vuonna 2015 vastaava määrä oli 35 prosenttia. Myös niiden nuorten osuus on kasvussa, jotka keskeyttävät harrastuksen rahanpuutteen vuoksi (2017: 28 %, kun vastaava luku vuonna 2015 oli 18 %).

 

Valtion nuorisoneuvosto ja valtion liikuntaneuvosto pitävät välttämättömänä, että valtionneuvosto laatii viipymättä selkeän strategisen ohjelman mittareineen lasten ja nuorten harrastamisen edistämisestä. Erityisesti harrastustoiminnan katveeseen jäävät lapset ja nuoret tulee huomioida strategian laadinnassa. Avustuksia myöntävien ministeriöiden tulee yhteistyössä selvittää mahdollisuus yhdistää avustuksia isompiin kokonaisuuksiin. Avustusten hakemiseen, avustushakujen valmisteluun, käsittelyyn, seurantaan ja valvontaan kuluvaa aikaa on saatava kohtuullistettua. Erityisesti kouluissa tapahtuvan harrastustoiminnan avustuskokonaisuutta tulee koordinoida vahvemmin.

 

Valtion nuorisoneuvosto ja valtion liikuntaneuvosto kannattavat valtionavustustoiminnan kokonaisvaltaista uudistamista myös digitalisaation keinoin. Joulukuussa valmistunut esiselvitys valtionavustusten digitalisoinnista esitti kansallisen valtionavustustietovarannon perustamista. Neuvostot katsovat, että tämä olisi konkreettinen mahdollisuus lisätä valtionapuviranomaisten yhteistyötä ja siten myös arvioida avustustoiminnan vaikutuksia ja vaikuttavuutta. Valtionavustusprosessin menettelytapoja tulee myös selkeyttää ja yhdenmukaistaa.

 

Tarvitaan myös uusia keinoja eri kohderyhmien tavoittamiseksi. Opetus- ja kulttuuriministeriössä valmisteilla olevan Harrastuspassin ideana on yhdistää nuoren älypuhelimeen harrastusmahdollisuuksien tarjonta ja harrastuksien maksuttomuus eri keinoin. Tärkeää olisi, että passi keskustelisi saumattomasti myös valtion eri tukijärjestelmien kanssa.

 

Lisätietoja:

 

Mikko Wennberg

toimitusjohtaja

Owal Group Oy

mikko@owalgroup.com

puh. 050 1261

 

Laura Jauhola

Senior Consultant

Owal Group Oy

laura@owalgroup.com

puh. 050 443 1841

 

Herttaliisa Tuure

pääsihteeri

valtion nuorisoneuvosto

herttaliisa.tuure@minedu.fi

p. 0295 330 356

 

Minna Paajanen

pääsihteeri

valtion liikuntaneuvosto

minna.paajanen@minedu.fi

p. 0295 330 239

Timo Mulari

avustusvalmistelija

STEA

timo.mulari@stm.fi

p. 0295 163 142

 


Palaa otsikoihin



Tulosta

Ajankohtaista

26.3.2018 VLN:n näkemyksiä OKM:n tulevaisuuskatsauksen valmisteluun

Suomi on kansainvälisten vertailujen valossa yksi maailman turvallisimmista, vauraimmista, edistyksellisimmistä ja vakaimmista yhteiskunnista. Viimeaikaiset selvitykset ja asiantuntijalausunnot osoittavat kuitenkin, että globaali muutos, eriytyvät yksilölliset tarpeet ja ratkottavien ongelmien monimutkaisuus haastavat valtionhallintoa uudistamaan toimintatapojaan. Muutos on välttämätöntä tilanteessa, jossa väestö ikääntyy ja huoltosuhde muuttuu julkisen talouden näkökulmasta haastavampaan suuntaan.

Lue lisää

16.3.2018 Kunnossa kaiken ikää -ohjelman tuloksellisuus ja vaikutukset arvioidaan

Valtion liikuntaneuvosto on käynnistänyt Kunnossa kaiken ikää -ohjelman (KKI) arvioinnin. Arvioinnin toteuttaa Nordic Healthcare Groupin (NHG) johtama konsortio.

Lue lisää

7.3.2018 Lausunto hallituksen esityksestä varhaiskasvatuslaiksi

Valtion liikuntaneuvosto pitää varhaiskasvatuslakiuudistusta yhtenä keskeisimmistä valtionohjauskeinoista parantaa lasten ja nuorten kokonaisvaltaista kehitystä, hyvinvointia ja terveyttä. Varhaislapsuus on elämänvaihe, jonka aikana luodaan perusta lapsen lyhyen ja pitkän aikavälin kehitykselle niin sosiaalisesti, kognitiivisesti kuin myös terveellisiin elintapoihin liittyen. Valtaosa lapsen hyvinvointiin ja terveyteen vaikuttavista valinnoista tapahtuu perheissä. Toiseksi ratkaisevaa on laadukkaan varhaiskasvatustoiminnan järjestäminen. Varhaiskasvatus saavuttaa keskeisen osan ikäluokasta: vuonna 2016 varhaiskasvatuksessa oli kaikkiaan 243 946 lasta. Määrä vastaa noin 68 prosenttia väestön 1–6-vuotiaista lapsista. EU:ssa varhaiskasvatuksen merkitys on nähty ennen kaikkea tasa-arvoista koulutusta edistävänä, syrjäytymistä ehkäisevänä ja osallistavana tekijänä. Erityinen merkitys varhaiskasvatuksella on sosioekonomisesti heikommassa asemassa oleville lapsille.

Lue lisää