Valtion liikuntaneuvosto

Valtion liikuntaneuvoston julkaisut

17.10.2013

Liikunnan kansalaistoiminnan tietopohja

Valtion liikuntaneuvoston julkaisuja 2013:6

kansalaistoiminta kuva
Liikunnan kansalaistoiminnan tietopohja
Valtion liikuntaneuvoston julkaisuja VLN 2013:6

Liikunnan harrastaminen ja vapaaehtoistyö urheiluseuroissa
Kati Lehtonen & Harto Hakonen, LIKES-tutkimuskeskus

Liikunta- ja urheiluseuroja koskeva tietopohja ja sen kehittäminen
Pasi Koski, Turun yliopisto


Liikunnan kansalaistoiminnasta ei ole olemassa systemaattisesti kerättävää tietopohjaa, jonka avulla voisi seurata paikallistasolla tapahtuvan toiminnan muutosta. LIKES-tutkimuskeskuksen (Lehtonen & Hakonen) selvityksessä on käyty läpi olemassa oleva tutkimusnäyttö liikunnan harrastamisesta ja vapaaehtoistyön tekemisestä seuroissa sekä esitetty toimintamalli tiedonkeruun vahvistamiseksi. Turun yliopiston (Pasi Koski) vastaavassa on puolestaan selvitetty suomalaisten liikunta- ja urheiluseurojen kokonaismäärä ja tehty esityksiä siitä, miten seuroja koskevat perustiedot voisi jatkossa mielekkäämmin kerätä.

Palaa otsikoihin



Tulosta

Ajankohtaista

18.12.2017 Yhdenvertaisuus ja tasa-arvo ovat keskeisiä lähtökohtia liikunnassa ja urheilussa

Keskustelu urheilijoiden palkkaeroista on käynyt kiivaana. Valtion liikuntaneuvosto tarkastelee asiaa valtion toimenpiteistä käsin ja muistuttaa, että voimassa olevan liikuntalain mukaisesti valtiolla ja kunnilla on pääasiallinen tehtävä huolehtia kaikkien väestö- ja ikäryhmien mahdollisuudesta liikuntaan. Julkiset liikuntapalvelut ovat keskeisin tekijä liikunnan tasa‐arvoisen ja yhdenvertaisen toteutumisen näkökulmasta. Liikuntaneuvosto katsoo, että tasa-arvo- ja yhdenvertaisuuden edistämisvelvoite tulee ottaa huomioon kaikessa liikuntasektorin toiminnassa ja avustusten jaossa.

Lue lisää

30.10.2017 Liikenne- ja viestintäministeriöllä kunnianhimoiset tavoitteet lisätä kävelyä ja pyöräilyä

Henkilöauto on suomalaisten keskeinen liikkumisen väline. Tutkimusten mukaan autossa istuminen olisi kuitenkin mahdollisuuksien rajoissa järkevää vaihtaa jalankulkuun tai pyöräilyyn. Kävely ja pyöräily vähentävät ilmastonpäästöjä, edistävät kansanterveyttä ja fyysistä kuntoa, parantavat ilmanlaatua ja lisäävät ympäristön viihtyisyyttä. Valtakunnallisesti on laskettu, että kävelyn lisääminen Suomessa 20 prosentilla tuottaisi yhteensä 3,3 miljardin euron ja pyöräilyn lisääminen 1,1 miljardin euron arvosta terveyshyötyjä.

Lue lisää