Valtion liikuntaneuvosto

Valtion liikuntaneuvoston julkaisut

17.5.2018 10.39

Kuntien soveltavan liikunnan palveluissa on suuria eroja

TIEDOTE 17.5.2018 Valtion liikuntaneuvosto ja Liikuntatieteellinen Seura

Vähintään 15 % väestöstä eli reilulla 800 000 ihmisellä Suomessa voi olla toimintarajoitteen takia esteitä arjessa liikkumisessa sekä liikunnan omatoimisessa tai ohjatussa harrastamisessa. He voivat tarvita liikunnan soveltamista ja tukitoimia. Heidän liikkumisen mahdollistajana korostuvat julkiset palvelut, etenkin kuntien palvelut.

 

Soveltavan liikunnan palveluissa on suuria kuntakohtaisia eroja, selviää tänään julkaistussa selvityksessä Soveltavan liikunnan tilanne kunnissa 2017. Pienemmissä kunnissa soveltavan liikunnan ryhmiä on asukaslukuun suhteutettuna enemmän kuin suuremmissa kunnissa. Kuitenkin mitä suuremmasta kunnasta on kyse, sitä organisoidummalta soveltavan liikunnan toiminta näyttäytyy ja keskittyy alan koulutuksen saaneiden ihmisten sekä liikuntatoimen tai vastaavan hallinnonalan vastuulle. Lisäksi muiden toimijoiden kanssa tehtävä yhteistyö on koordinoidumpaa. Pienemmissä, alle 10 000 asukkaan kunnissa järjestelyt ovat monimuotoisempia: liikuntatoimen lisäksi palvelujen tarjoajia ovat usein sosiaali- ja terveystoimi tai kansalaisopisto.

Toiminnan suunnitelmallisuudessa on myös suurta vaihtelua. Selvitykseen osallistuneista kunnista alle puolessa (66 kuntaa) oli yksi tai useampi toimintaa ohjaava suunnitelma. Kuntastrategiat ja liikuntasuunnitelmat eivät näytä ohjaavan tai niissä ei ole huomioitu soveltavaa liikuntaa. Keskeisin liikuntatoimen yhteistyökumppani soveltavan liikunnassa on sosiaali- ja terveystoimi.

 

Kuntien panostukset soveltavaan liikuntaan ja tuotettujen palvelujen määrä näyttävät pysyneen viime vuosina samalla tasolla tai olevan jopa jonkinasteisessa laskussa. Kunnat kohdensivat soveltavaan liikuntaan resursseja yhteensä arviolta noin 8–9,5 miljoonaa euroa vuonna 2017. Selvästi eniten ryhmätoimintaa on iäkkäille, mutta ryhmiä järjestetään myös lapsille ja nuorille, sairaus- ja vammaryhmille sekä liikuntamuodoittain. Lisäksi kunnat tukevat toimintarajoitteisten omatoimista liikuntaa sekä järjestävät soveltavan liikunnan tapahtumia.

 

Kaikki järjestäjätahot huomioiden soveltavan liikunnan ryhmiä järjestetään kunnissa yhteensä arvioilta 10 000–12 000, joissa on kävijöitä yhteensä arviolta noin 150 000. Ryhmissä liikkuvat valtaosin ikääntyneet naiset.

 

Kuntien soveltavan liikunnan palveluita on arvioitu vuodesta 2000 lähtien neljän vuoden välein. Nyt toteutetussa Manner-Suomen kunnille kohdistetussa kyselyssä selvitettiin kuntien palveluiden organisointia, yhteistyötä, resursseja, toimintaa sekä valtionohjauksen vaikuttavuutta vuonna 2017. Kyselyyn vastasi 140 kuntaa ja vastausprosentti oli 47. Kyselyn toteutti Valtion liikuntaneuvoston toimeksiannosta Liikuntatieteellinen Seura ja tutkija Timo Ala-Vähälä (Juritele Oy).

 

Lisätietoja:

Tutkija Timo Ala-Vähälä (Juritele Oy), timo.ala-vahala@juritele.fi tai puh. 040 734 1466

Erityisasiantuntija Saku Rikala (Liikuntatieteellinen Seura), saku.rikala@lts.fi tai puh. 010 778 6605

Suunnittelija Toni Piispanen (Valtion liikuntaneuvosto), toni.piispanen@minedu.fi tai puh. 02 953 30284


kansi soveltavan liikunnan tilanne kunnissa 2017

Koko raportti pdf:nä



Palaa otsikoihin



Tulosta

Ajankohtaista

20.6.2018 Lausunto soveltavan liikunnan arvioinnista

Valtion liikuntaneuvoston Liikuntatieteelliseltä Seuralta tilaama soveltavan liikunnan arviointi julkaistiin huhtikuussa 2018. Arviointiraportti ”Valtio soveltavan liikunnan ja vammaisurheilun edistäjänä” osoittaa, että soveltavaa liikuntaa ja vammaisurheilua on edistetty valtionhallinnossa pitkälti omana saarekkeenaan ja yksittäisillä toimenpiteillä edistyneimpien kuntien sekä alan järjestöjen kanssa. Arviolta 800.000 suomalaista tarvitsisi erityistä tukea liikkumiseen ja liikunnan harrastamiseen. Toimintarajoitteiset liikkuvat ja harrastavat liikuntaa muuta väestöä vähemmän ja hyvinvointia uhkaavat tekijät näyttävät kasautuvan usein samoille henkilöille. Liikuntalaki, tasa-arvo- ja yhdenvertaisuuslait, sopimus vammaisten henkilöiden oikeuksista (CRPD) sekä rakennuslaki luovat velvoitteen yhdenvertaisen liikuntakulttuurin aktiiviselle edistämiselle sekä eriarvoisuuden vähentämiselle liikunnassa. Arvioinnin mukaan valtion liikuntahallinnolla on jo vuosikymmenten ajan ollut keskeinen asema soveltavan liikunnan ja vammaisurheilun edistämisessä Suomessa.

Lue lisää

15.6.2018 Lausunto julkisen talouden suunnitelmasta vuosille 2019–2022

Viimeaikainen talouden ja työllisuuden kasvu ovat vahvistaneet Suomen julkista taloutta. Noususuhdannetta varjostaa kuitenkin rakenteellinen työttömyys sekä erityisesti väestön ikääntyminen. Väestön vanheneminen johtaa työikäisen väestön määrän pienemiseen sekä ennusteiden mukaan vauhdilla kasvaviin hoito- ja hoivamenoihin.

Lue lisää

26.3.2018 VLN:n näkemyksiä OKM:n tulevaisuuskatsauksen valmisteluun

Suomi on kansainvälisten vertailujen valossa yksi maailman turvallisimmista, vauraimmista, edistyksellisimmistä ja vakaimmista yhteiskunnista. Viimeaikaiset selvitykset ja asiantuntijalausunnot osoittavat kuitenkin, että globaali muutos, eriytyvät yksilölliset tarpeet ja ratkottavien ongelmien monimutkaisuus haastavat valtionhallintoa uudistamaan toimintatapojaan. Muutos on välttämätöntä tilanteessa, jossa väestö ikääntyy ja huoltosuhde muuttuu julkisen talouden näkökulmasta haastavampaan suuntaan.

Lue lisää