Valtion liikuntaneuvosto

Valtion liikuntaneuvoston julkaisut

14.9.2018 12.00

Kunnossa kaiken ikää -ohjelman arviointi

TIEDOTE 14.9.2018

Liikuntalain tavoitteena on edistää eri väestöryhmien mahdollisuuksia liikkua ja harrastaa liikuntaa sekä huippu-urheilua. Väestön heikentyvä kunto ja siitä seuraavat
terveyshaitat ovat haaste niin yksilöiden elämänlaadun kuin yhteiskunnan näkökulmasta. Kunnossa kaiken ikää (KKI) -ohjelmalla pyritään vaikuttamaan erityisesti työikäisten, terveytensä kannalta liian vähän liikkuvien, liikuntakäyttäytymiseen. Opetus- ja kulttuuriministeriö on myöntänyt valtionavustuksia KKI-ohjelman toteuttamiseen vuodesta 1995 lähtien. Myös sosiaali- ja terveysministeriö/RAY (nykyisin STEA) on rahoittanut ohjelmaa joinakin toimintavuosina.

Valtion liikuntaneuvoston tehtävänä on arvioida valtionhallinnon toimenpiteiden vaikutuksia liikunnan alueella. Liikuntalaissa määritelty arviointitehtävä kattaa opetus- ja
kulttuuriministeriön johtaman liikuntapolitiikan lisäksi myös muut hallinnonalat
niiltä osin kuin toiminnalla on vaikutusta liikkumisen, liikunnan ja huippu-urheilun
edistämiseen. KKI-ohjelma on aiemmin arvioitu kolme kertaa ohjelmaa hallinnoivan
LIKESin toimesta. Tämä nyt valmistunut, valtion liikuntaneuvoston tilaama, arviointi
on ensimmäinen täysin ulkopuolisen arvioitsijan toteuttama työ, jonka toteuttaja toimi Nordic Healthcare Group:in (NHG) muodostama konsortio.

KKI-ohjelma syntyi yhteiskunnalliseen tilaukseen, kun ymmärrys liikunnasta terveyden
edistämisen välineenä oli vahvistunut. Arvioinnissa tunnistetaan ohjelman
tehneen uraauurtavaa työtä kasvattamalla tietoisuutta liikunnan roolista terveyden
edistämisessä. Arvioinnissa todetaan ohjelman myös lisänneen poikkihallinnollisen
näkökulman huomioimista terveysliikunnan edistämistyössä.

Valtion liikuntaneuvoston tekemissä aiemmissa arvioinneissa on nostettu
esiin se, että huomiota tulisi kiinnittää yhä enemmän valtion ohjauskeinojen vaikuttavuuteen. Myös tässä arviointityössä keskeiseksi näkökulmaksi nousee haasteet
valtionhallinnon toimenpiteiden vaikuttavuuden osoittamisessa suhteessa liikuntapoliittisiin
tavoitteisiin.

Lisätietoja:

Nordic Healthcare Group:n konsortio:
Milla Peltonen, p. 0407642484, milla.peltonen@nhg.fi
Petri Uusikylä, p. 0405777516, petri.uusikyla@frisky.fi

Valtion liikuntaneuvosto:
Minttu Korsberg, vs. pääsihteeri p. 0505732387, minttu.korsberg@minedu.fi

KKI-ohjelman arviointiraportti>>


KKI kansi




Palaa otsikoihin



Tulosta

Ajankohtaista

16.8.2018 Lausunto: kuuleminen kesäaikasäännöksistä

EU-komissio järjestää julkisen kuulemisen siitä, pitäisikö EU:n kesäaikadirektiiviä muuttaa ja nykyisestä kahdesti vuodessa tehtävästä kellonajan siirrosta luopua. Päätettäessä asiasta valtion liikuntaneuvosto pyytää kiinnittämään huomiota siihen, mitä vaikutuksia kesä- tai talviaikaan pysyvästi siirtymisellä voi olla liikunnan harrastamiseen ja fyysiseen aktiivisuuteen liittyen.

Lue lisää

20.6.2018 Lausunto soveltavan liikunnan arvioinnista

Valtion liikuntaneuvoston Liikuntatieteelliseltä Seuralta tilaama soveltavan liikunnan arviointi julkaistiin huhtikuussa 2018. Arviointiraportti ”Valtio soveltavan liikunnan ja vammaisurheilun edistäjänä” osoittaa, että soveltavaa liikuntaa ja vammaisurheilua on edistetty valtionhallinnossa pitkälti omana saarekkeenaan ja yksittäisillä toimenpiteillä edistyneimpien kuntien sekä alan järjestöjen kanssa. Arviolta 800.000 suomalaista tarvitsisi erityistä tukea liikkumiseen ja liikunnan harrastamiseen. Toimintarajoitteiset liikkuvat ja harrastavat liikuntaa muuta väestöä vähemmän ja hyvinvointia uhkaavat tekijät näyttävät kasautuvan usein samoille henkilöille. Liikuntalaki, tasa-arvo- ja yhdenvertaisuuslait, sopimus vammaisten henkilöiden oikeuksista (CRPD) sekä rakennuslaki luovat velvoitteen yhdenvertaisen liikuntakulttuurin aktiiviselle edistämiselle sekä eriarvoisuuden vähentämiselle liikunnassa. Arvioinnin mukaan valtion liikuntahallinnolla on jo vuosikymmenten ajan ollut keskeinen asema soveltavan liikunnan ja vammaisurheilun edistämisessä Suomessa.

Lue lisää

15.6.2018 Lausunto julkisen talouden suunnitelmasta vuosille 2019–2022

Viimeaikainen talouden ja työllisuuden kasvu ovat vahvistaneet Suomen julkista taloutta. Noususuhdannetta varjostaa kuitenkin rakenteellinen työttömyys sekä erityisesti väestön ikääntyminen. Väestön vanheneminen johtaa työikäisen väestön määrän pienemiseen sekä ennusteiden mukaan vauhdilla kasvaviin hoito- ja hoivamenoihin.

Lue lisää