Valtion liikuntaneuvosto

Suunta-asiakirjat

Liikuntapaikkarakentamisen Suunta-asiakirja

Valtion liikuntaneuvosto on valmistellut liikuntapaikkarakentamisen valtionavustuspolitiikkaa linjaavan Suunta-asiakirjan. Liikuntaneuvosto esittää, että opetus- ja kulttuuriministeriö ja sen alainen aluehallinto ottavat tämän suunta-asiakirjan periaatteet ja painotukset huomioon avustaessaan liikuntapaikkarakentamista ja muuta liikuntapaikkojen kehittämis- ja ohjaustoimintaa.

 

rakentamisen suunta


Liikuntapaikkarakentamisen Suunta-asiakirja


Huom! Suunta-asiakirjaa on päivitetty 19.11.2015 arvonlisäveron tulkinnan osalta hankkeiden kustannusarvioissa. Lisätietoa suunta-asiakirjan sivulla 2.






Liikuntapaikkarakentamisen tuki on keskeinen osa valtion liikuntapoliittisia toimia. Viidennes valtion liikuntatoimen määrärahoista kohdennetaan rakentamiseen. Valtion rooli liikuntapaikkarakentamisessa on koettu merkittäväksi läpi vuosikymmenten paitsi avustusten myöntäjänä, myös informaation tuottajana. Hyvät liikkumisolosuhteet ovat merkittävä tekijä väestön liikunnallisen elämäntavan ylläpitämisen ja lisäämisen näkökulmasta. Liikuntapaikat luovat perustan elinvoimaiselle liikuntakulttuurille väestön laaja‐alaisesta liikunnasta aina huippu‐urheiluun asti.


Valtion liikuntaneuvoston tehtävänä on käsitellä laajakantoisia ja periaatteellisesti tärkeitä liikuntaa koskevia kysymyksiä ja antaa lausunto muun muassa liikuntapaikkarakentamiseen kohdennettavista avustuksista. Se on toimikausittain valmistellut avustuspolitiikkaa linjaavan rakentamisen suunta-asiakirjan yhteistyössä opetus- ja kulttuuriministeriön kanssa. Liikuntaneuvosto asetti opetus- ja kulttuuriministeriön luvalla rakentamisjaoston syksyllä 2011. Rakentamisjaoston tehtäväksi määriteltiin liikuntapaikkarakentamisen strategisten linjausten valmistelu.


Nyt julkaistava suunta-asiakirja on luonteeltaan katsaus liikuntapaikkarakentamisen nykytilaan. Asiakirja on valmisteltu kuulemalla laajasti eri sidosryhmiä sekä kyselyiden että seminaarien muodossa. Linjausten tueksi opetus- ja kulttuuriministeriö on rahoittanut lukuisia selvitystöitä.

Liikuntaneuvosto esittää, että Suunta-asiakirjan periaatteet ja painotukset huomioon avustaessaan liikuntapaikkarakentamista ja muuta liikuntapaikkojen kehittämis- ja ohjaustoimintaa.


Palaa otsikoihin



Tulosta

Ajankohtaista

26.3.2018 VLN:n näkemyksiä OKM:n tulevaisuuskatsauksen valmisteluun

Suomi on kansainvälisten vertailujen valossa yksi maailman turvallisimmista, vauraimmista, edistyksellisimmistä ja vakaimmista yhteiskunnista. Viimeaikaiset selvitykset ja asiantuntijalausunnot osoittavat kuitenkin, että globaali muutos, eriytyvät yksilölliset tarpeet ja ratkottavien ongelmien monimutkaisuus haastavat valtionhallintoa uudistamaan toimintatapojaan. Muutos on välttämätöntä tilanteessa, jossa väestö ikääntyy ja huoltosuhde muuttuu julkisen talouden näkökulmasta haastavampaan suuntaan.

Lue lisää

16.3.2018 Kunnossa kaiken ikää -ohjelman tuloksellisuus ja vaikutukset arvioidaan

Valtion liikuntaneuvosto on käynnistänyt Kunnossa kaiken ikää -ohjelman (KKI) arvioinnin. Arvioinnin toteuttaa Nordic Healthcare Groupin (NHG) johtama konsortio.

Lue lisää

7.3.2018 Lausunto hallituksen esityksestä varhaiskasvatuslaiksi

Valtion liikuntaneuvosto pitää varhaiskasvatuslakiuudistusta yhtenä keskeisimmistä valtionohjauskeinoista parantaa lasten ja nuorten kokonaisvaltaista kehitystä, hyvinvointia ja terveyttä. Varhaislapsuus on elämänvaihe, jonka aikana luodaan perusta lapsen lyhyen ja pitkän aikavälin kehitykselle niin sosiaalisesti, kognitiivisesti kuin myös terveellisiin elintapoihin liittyen. Valtaosa lapsen hyvinvointiin ja terveyteen vaikuttavista valinnoista tapahtuu perheissä. Toiseksi ratkaisevaa on laadukkaan varhaiskasvatustoiminnan järjestäminen. Varhaiskasvatus saavuttaa keskeisen osan ikäluokasta: vuonna 2016 varhaiskasvatuksessa oli kaikkiaan 243 946 lasta. Määrä vastaa noin 68 prosenttia väestön 1–6-vuotiaista lapsista. EU:ssa varhaiskasvatuksen merkitys on nähty ennen kaikkea tasa-arvoista koulutusta edistävänä, syrjäytymistä ehkäisevänä ja osallistavana tekijänä. Erityinen merkitys varhaiskasvatuksella on sosioekonomisesti heikommassa asemassa oleville lapsille.

Lue lisää